Lajin levinneisyys Suomessa yltää Kuopion korkeudella. Lajia tavataan paikoilla, missä paatsamia kasvaa. Laji on lennossa kesä- heinäkuussa; alueen havainto on perustuu toukkalöytöön ja kasvatukseen. Lajin pää, keskiruumis ja tuntosarvet osittain ovat valkoiset, myös etusiipien pohjaväri on valkoinen. Siipien etureunassa on kaksi ruskeaa täplää, jotka yhtyvät siiven keskellä, jossa on musta piste; siipien kärkiosa on ruskea ja siinä on myös musta piste. Siipiväli on 6,5 – 8 mm (Bengtsson & ym, 2011).

Laji näyttää suosivan rannikoita Tornioon asti, sisämaassa harvalukuisempi. Se elää metsän reunamilla, niityillä tai pellonreunoilla, paikoissa joissa tuomea kasvaa. Lento alkaa heinäkuussa ja jatkuu aina syyskuuhun asti. Alueen havainto on tehty 19.8. Perhosen pää, tuntosarvien tyvi ja keskiruumis ovat valkoiset, myös etusiipien takareuna on tyvestä poikkijuovaan asti puhtaan valkoinen. Poikkijuovan ulkopuolella on vain muutama valkoinen suomu ja siiven kärjessä on pari pientä valkoista täplää, muuten siipi on mustanruskea.

Laji esiintyy Etelä-Suomessa Etelä-Pohjanmaalle asti, mutta puuttuu länsirannikolta. Tuominopsasiiven yläpuoli on tummanruskea ja siinä on molemmilla sukupuolilla oransseja reunatäpliä, takasiipien alapinnalla on kaksi riviä mustia täpliä ja väli on oranssi, lisäksi siinä on kapean valkoinen, hiukan epäselvä W-kuvio. Siipiväli on 25 – 36 mm (Silvonen & ym, 2014). Perhonen on lehtometsien laji, jonka voi tavata metsän aukioilla tai nähdä muutaman metrin korkeudessa lehvästössä. Lentoaika on heinäkuu, alueen havainnot ovat ajalta 24.6. – 4.7.

Lajin levinneisyys Suomessa ulottuu Kuusamoon asti pohjoisessa. Se elää monenlaisilla biotoopeilla. Lento alkaa elokuussa ja jatkuu talvehtimisen jälkeen kesäkuulle: alueen havainto on tehty toukasta kasvattamalla. Etusiivet ovat joko valkoiset tai harmaat, myös tummanharmaita yksilöitä esiintyy. Kärkiosan edessä on soikea musta täplä, kärjen etureunassa on kolme valkoista reunatäplää ja ulkoreunassa musta juova siipiripsissä. Siipiväli on 7 – 8 mm (Bengtsson & ym, 2011).

Lajia tavataan koko Suomessa, Lapissa harvalukuinen. Se elää kaikenlaisissa biotoopeissa, joissa kasvaa tuomea. Lento alkaa kesäkuun lopulla ja jatkuu elokuulle; alueen havainnot on tehty 8.7. – 28.8. Pää, keskiruumis, tuntosarvet ja etusiivet ovat valkoiset, mustapisteiset. Siipien pisteet ovat järjestyneet 5 – 6 riviin, lisäksi kärkiosassa on rykelmä hyvin pieniä pisteitä. Takasiivet ovat harmaanruskeat. Siipiväli on 20 – 24 mm (Bengtsson & ym, 2011).

Lajin levinneisyys kattaa koko Suomen, pohjoisessa harvalukuisempi. Lehtimetsät ovat sen tyypillisintä elinpiiriä; lentoaika on kesä- heinäkuu. Alueen ainoa havainto on tehty 1.8. Tuohikääpäkoin pää ja keskiruumis ovat valkoiset, samoin etusiipien pohjaväri. Palppien toinen jaoke on mustasuomuinen, siipikuviot ovat mustat, siipien tyven etureuna ja täplä taaempana, kärkiosassa suurempi taipunut täplä etureunasta kärkeen päin ja pienemmät täplät siiven takareunassa. Siipiväli on 11 – 18 mm (Bengtsson & ym, 2008).

Laji on yleinen, koko Suomeen levinnyt ja pohjoisessa ajoittain hyvin runsas. Se lentelee monenlaisissa biotoopeissa, joissa lehtipuita tai pensaita kasvaa. Lento alkaa elokuussa ja jatkuu aina lokakuun lopulle asti. Alueen havainnot on tehty 13.9. – (4.10. – 5.10.).  Etusiivet ovat sukulaisiaan hiukan suipommat, valkeahkot, ulko-osan suonet yleensä ovat mustat, poikkijuovat ovat heikosti aaltoiset; ulompi poikkijuova tekee mutkan lähellä etureunaa. Tuntosarvien jaokkeet ovat paljon leveyttään pitempiä.