Levinnyt Keski-Pohjanmaalle asti. Perhosta tavataan pihoilta ja puistomaisilta paikoilta elo- syyskuulla. Tuntosarvet kaksirivisesti pitkäripsiset, Huulirihmat korkeintaan silmän läpimitan pituiset. Etusiivet pitkänomaiset, harmaankellervät tai kellanruskehtavat, poikkiviirut 3 kertaiset, ulommassa etureunan takana kulma sisään päin ja sitten ulkonema mutka, siitä sisäänpäin pituusviivoja. Keskipilkku on pyöreä tai puuttuu. Aaltoviiru on heikko, mutta takaosastaan hieman laajentunut. Takasiipien tyvi on vaalea, niissä tumma keskipilkku ja sen ulkopuolella poikkiviiru.

Laji on paikallinen Etelä-Suomessa, pohjoisimmat havainnot Kuopiosta. Lajia tavataan puistoissa, ja puutarhoissa, mutta myös yksittäisissä vaahteroissa. Vaanhterannenäkääpiökoin pää on tumman keltainen, kaulus kellanvalkoinen ja tuntosarvien tyvi on valkoinen. Tuntosarvet ovat suhteellisen pitkät, 3/5 siiven pituudesta. Etusiivet ovat mustanharmaat, valkokirjauksiset; siiven tyvi on valkoinen, siinä on yksi taaksepäin levenevä poikkijuova ja kaksi täplää kärkiosassa, myös ripset ovat kärjestä valkoiset. Siipiväli on 6 – 8 mm (Bengtsson & ym. 2008).

Lajista on havaintoja Oulun seudulta asti pohjoisessa. Se lentelee jalopuumetsiköissä, puistoissa ja puutarhoissa. Lentoaika on pitkä heinäkuusta syyskuuhun, alueen havainnot ovat elokuulta. Etusiivet ovat valkoiset ja niissä on mustia kirjailuja. Takareunassa on aaltoileva juova, etureunassa on täpliä, joista kaksi on muita suurempia, keskellä siipeä on katkeileva pitkittäisjuova ja valkoisissa siipiripsissä on kaksi mustaa täplää. Siipiväli on 16 – 19 mm (Bengtsson & ym, 2011).

Laji on levinnyt koko Suomeen. Se lentelee pensaikkoisilla avomailla. Etusiivet harmaat, vioetinpunasävyiset. Poikkiviirut epäselvät, keskivarjo tumma, yökköstäplät valkearenkaiset.Aaltoviiru vaalea, epäselvä, ulkoreunassa rivi mustia pilkkuja. Siipiväli 28 - 35 mm (Silvonen & ym 2014).

Lajia tavataan Kuopion seudulle asti etelässä. Se lentelee kesäkuussa avoimissa lehtometsissä, jossa sen ravintokasvia esiintyy. Etusiivet harmaankellervät, vahvasti kellervänhohtoiset, keskipilkku puuttuu ja kirjailut heikot. Ulompi poikkiviiru etuosastaan vahvasti taipunut. Tuntosarvet tiheäasti .ripsiset. Peräkilpu päättyy 2 kärkeen, jotka ovat n. 1 1/3 kilven pituudesta.. Siipiväli 18 - 21 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji on Suomessa yleinen Keski-Lappia myöten, se on tavattu myös Kilpisjärveltä. Elinpiiri on laaja, laji elää monenlaisissa lehtimetsissä, mutta myös kulttuuriympäristössä. Koiras lentää elo- syyskuussa, naaras on siivetön. Alueen havainnot ovat ajalta 30.7. – 22.8. Naaraan selkäpuoli on tummanharmaa, vatsa vaaleanharmaa, siivet puuttuvat. Koiras on punaruskea, etusiiven poikkijuovat tummanruskeat, ulomman poikkijuovan takareunassa on iso valkoinen täplä. Siipiväli on 26 – 32 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji on tavattu Kärsämäeltä asti pohjoisessa. Se lentelee sekametsissä ja pihapiireissä. Takaruumiin 1. jaokkeessa on punertava tupsu. Etusiipien pohjaväri on violeton musta. Poikkiviirut ovat kaksinkertaiset; mustat; epäselvät. Yökköstäplät ovat mustareunaiset, rengastäplä on pyöreä ja siinä on musta pilkku, munuaistäplä on valkoinen. Aaltoviiru on katkeillut kellertäviksi täpliksi. Ripsien tyvellä on rivi valkoisia pilkkuja. Siipiväli 35 - 42 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji on levinnyt Suomessa Rovaniemelle asti pohjoisessa. Se lentelee siellä, missä koivuja ja leppiä vain kasvaa. Lentoaika on kesä- elokuu. Alueen havainnot ovat ajalta 8.6. – 15.7. Perhosen pää ja keskiruumis ovat valkoiset, etusiivet ovat valkoiset ja niissä on kiiltävän ruskeita kirjailuja. Tyvessä on poikkijuova, joka laajenee etureunassa, keskellä siipeä on leveä V-kuvio ja kärkiosassa on täplä, joka on yhteydessä V-kuvioon. Siipiväli on 9 – 11 mm (Bengtsson & ym, 2011).