Laji on levinnyt koko Suomeen. Se elää monenlaisilla paikoilla. Koiraan tuntosarvet ovat kaksoiskampahampaiset. Etusiivet ovat ruskeat, violetinharmaan sekaiset. Poikkiviirut vaaleat tummareunaiset, Yökköseäplät vaaleareunaiset, rengasyäplä edestä avoin, munuaistäplä takaa avoin. Keskisarka musta sisemmästä poikkiviirusta munuaistäplään, joskus oliivin- tai ripsteenruskea. Siipiväli 31 - 38 mm (Siövonen & ym 2014).
Laji on eteläinen, pohjoisimmat havainnot on tehty Kuopiossa ja vanha havainto Kemistä. Se lentelee lehdoissa, rehevien lehti- ja sekametsien laitamilla ja rantaniityillä. Parasta lentoaikaa ovat kesä- ja heinäkuu. Alueen havainnot on tehty 3.6. – 6.7. Siivet ovat kellervän ruskeat, tiheään poikkijuovainen etureunaan asti. Etusiipien kärki on terävä ja siinä on myös vino juomu. Sisempi poikkijuova on kaarimainen, sen takaosassa on musta varjo. Aaltojuova vaalea, takanurkassa hiukan laajentunut; keskipilkut ovat pienet, siipien reunat ovat tasaiset.
Pienehkö verkkoperhonen, siipiväli 31 – 40 mm (Silvonen & ym. 2014). Sen yläpuoli on hyvin tumma, varsinkin takasiivet ovat yläpuolelta laajasti mustanruskeat, mutta alapuolelta vaaleat. Sen ominta ympäristöä ovat kosteat niityt, joilla kasvaa virmajuuria (Valeriana), joka on toukan pääravintokasvi. Perhonen lentää alkukesällä, Luopioisten havainnot on tehty 10.6. – 5.7. Laji on rauhoitettu, hyvin harvinainen ja vähälukuinen.
Lajista on havaintoja Keski-Lappiin asti pohjoisessa. Se lentelee rämeillä, tunturikoivikoissa ja muilla biotoopeilla, missä koivua kasvaa. Lentoaika on toukokuun lopulta heinäkuunalkuun; alueen havainnot ovat ajalta 13.6. – 15.7. Perhosen pää on ruskea, kaulus valkoinen, valkoisten labiaalipalppien kärkijaokkeessa on musta täplä ja keskiruumin on harmaanruskea. Etusiivet ovat harmaanruskeat, etureunan ulko-osassa on 4 – 5 valkoista, kapeaa täplää ja tyviosassa 4 – 5 heikkoa reunatäplää.
Levinneisyys ulottuu Etelä-Lappiin asti. Laji elää erilaisissa metsäympäristöissä, metsän reunoilla ja aukioilla, mutta myös kulttuurimailla. Koiraat lentävät kesä- heinäkuussa, alueen havainnot ovat 1.7. – (11.7 – 13.7.). Koiraan etusiivet ovat pyöreäkärkiset, tummanruskeat, takasiivet ovat lähes yhtä tummat harmaanruskeat, Tuntosarvissa on 17 – 21 jaoketta ja kampahampaissa on suomuja. Siipiväli on 10,5 – 14,5 mm (Bengtsson & ym, 2008).
Lajia tavataan Keski-Pohjanmaalla asti. Se lentelee mielellään havumetsien ladalla, mutta myös peltojen laidalla. Etusiivet mustanruskeat, punertavasävyiset. Munuaistäplä valkotäytteinen. Aaltoviiru valkoinen, sen W-kuvio matala. Takasiivet valkeahkot. Siipiväli 38 - 46 mm (Silvonen & ym 2014).
Laji on tavattu Muoniosta asti pohjoisessa. Se lentelee paikolla, missa kasvaa harmaaleppää. Etusiivet ovat tuhkanharmaat, tummenruskeapeitteiset. Tyvisarekkeen etureunassa on valkeahko laikku, tyvijuomu onmusta, poikkiviirut ovat selvemmät kuin lajilla L. furcifera, ulompi ulokopuoelta harmaareunainen. Munuaistäplä sisä- jaulkopuolelta mustan rajaama. Aaltoviiru valkoinen, sisäpuolelta ruskeavarjoinen, siinä selvä W-kuvio.Ulkoreunassa rivi mustia puolikuita. Siipiväli 40 - 45 mm (Silvonen & ym 2014).
