Laji on levinnyt koko Suomeen. Se elää monenlaisilla paikoilla. Koiraan tuntosarvet ovat kaksoiskampahampaiset. Etusiivet ovat ruskeat, violetinharmaan sekaiset. Poikkiviirut vaaleat tummareunaiset, Yökköseäplät vaaleareunaiset, rengasyäplä edestä avoin, munuaistäplä takaa avoin. Keskisarka musta sisemmästä poikkiviirusta munuaistäplään, joskus oliivin- tai ripsteenruskea. Siipiväli 31 - 38 mm (Siövonen & ym 2014).
Toukka on kellanvihreä, se muistuttaa lajia O. incerta, mutta selkäjuova on kapeampi, sivuselkäjuova on myös hiukan kapeampi ja sivuhuova on leveä, juovat ovat kellanvalkoiset. Se on moniruokainen lehtipuilla, pensailla ja matalilla kasveilla, todettu mm: vuohenputkella (Aegopodium podagraria), lepällä (Alnus), koivulla(Betula), kanervalla (Calluna vulgaris), ukonkellolla (Campanula latifolia), ahdekaunokilla (Centaurea jacea), pähkinäpensaalla (Corylus); horsmalla (Chamenerion angustifolium), sarjakeltanolla (Hieracium umbellatum), päivänkakkaralla (Leucanthemum vulgare), kuusamalla (Lonicera xylosteum), tuomella (Prunus padus), pajuilla (Salix), kohokeilla (Silene), kultapiiskulla (Solidago virgaurea), ja mustikalla (Vaccinium myrtillus), Kotelo talvehtii.
havainto: Ensihavainto Aitoossa 4.5.1956 (Jorma Sauvonsaari). Myös Arto Tyrni; Heikki Kronholm, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matto Ahola ovat havainneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Orthosia_Gothica
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/hadenini/ort-gothica.htm