Laji on levinnyt Oulun seudulle asti. Se lentelee monenlaisilla avomailla. Etusiivet ovat keltaiset ruosteenruskeakehnäiset, tyvisarekkeen ilko-osa, ulkosareke ja ripset ovat violetinruskeat. Siiven kärjessä keltainen täplä. Poikkiviirut kaksinkertaiset, ruskeat, keltatäytteiset, keskivarjo ruskea. Yökköstäplien reunat ruskeat. Takasiivet kellanharmaat. Siipiväli 32 - 43 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji esiintyy harvakseltaan koko maassa. Se elää sekametsissä, joissa kasvaa myös kuusia ja on lennossa kesä-heinäkuussa, alueella havaittu 13.6. Taigasurviaiskoi on tummanharmaa, sen pää on kellanruskea, tuntosarvet ovat valkoiset; etusiivet ovat tummanharmaat ja niissä on vaalea täpläkuvio tyvestä kärkeen. Keskisaran reunassa voi olla muita leveämpi tumma poikkijuova ja takanurkassa pieni vaalea täplä. Siipiväli on 13 – 16 mm (Bengtsson & ym, 2008).

Laji on levinnyt Tornion seudulle asti pohjoisessa. Se lentelee rannoilla, soiden laitamilla ja lehdoissa, missä vain leppiä kasvaa. Lento alkaa kesäkuussa ja jatkuu elokuulle asti. Alueen havainnot on tehty 15.6. – 5.7. Perhonen on melko pieni, siipiväli 19 – 25 mm (Silvonen & ym, 2014). Etusiivistä puuttuvat selvät kirjailut, pohjaväri on kellertävä ja sitä peittää ulospäin lisääntyvä tumma kehnä. Takasiivet ovat myös ulospäin tummenevat. Siipiripset ovat täplikkäät.

Laji on eteläinen, pohjoisimmat havainnot ovat Vaasan korkeudelta. Se lentelee avoimilla kuivilla kedoilla tai hietikkomailla, joissa katajaa kasvaa. Lentoaika on heinä- elokuu; alueen havainto on tehty 18.7. Perhosen pää, tuntosarvien ensimmäinen jaoke ja keskiruumis ovat valkoiset. Etusiipien tyviosa on vaalean oranssinruskea, kärkiosa on harmaanruskea ja siinä on vaaleanharmaita täpliä. Himmeä tumma täplä on takareunassa ja pari pienempää siitä kärkeen päin. Siipiväli on 6,5 – 9 mm (Bengtsson & ym, 2011).

Laji on levinnyt Vaasaan ast pohjoisessa. Se lentelee puistoissa ja muissa puolavoimissa, tammea kasvavissa paikoissa. Etusiivet ovat kellanharmaanruskeat, poikkiviirut eivät yleensä näy, mutta niiden paikalla on joskus mustat pisteet, tyvisarekkeessa on mustat pisteet, yökköstäplistä munuaistäplän alaosa on aina tummana näjtävissä. Aaltoviiru on suora, valkoinen, sen sisävarjo on tumma. Siipiväli 29 - 34 mm (Silvonen & ym 2014).

Harvinainen, levinneisyys ulottuu rannikolla Kokkolan tienoille, sisämaassa vain paikoitellen. Laji elänee hiekkamailla. Suomessa on todettu vain naarasyksilöitä. Ne kuoriutuvat huhti- toukokuussa. Lajin tuntee parhaiten kolmiomaisesta, hiekanjyvillä päällystetystä toukkapussista. Naaraalla on viisi nilkkajaoketta ja keski- ja takasääri ovat okaiset. Pää on tummanruskea, niskakilpi on vaaleampi kuin keskiruumiin muut selkäkilvet. Perävillat ovat vaaleanharmaat.