Lajia tavataan koko Suomessa. Se lentelee monenlaisilla biotoopeilla, varsinkin erilaisissa lehtimetsissä, puistoissa ja kulttuurimaisemissa. Lento alkaa heinäkuussa ja jatkuu lokakuulle asti. Alueen havainnot on tehty 24.7. – 14.10. Hyvin muunteleva perhonen, keskisareke voi olla valkoinen ja poikkijuovat ohuet, myös mustien vöiden rajaama, kokonaan harmaa tai musta. Ulomman poikkijuovan etuosa kovera ja sen ulkonema teräväkulmainen, ulospäin venynyt; myös takasiipien kaarijuovassa on selvä kulma. Siipiväli on 24 – 32 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji on tavattu Rovaniemeltä asti pohjoisessa. Se lentelee lehtometsien reunoilla ja avoimilla paikoilla. Etusiivet ovat tummanharmaanruskeat, punertavan sävyiset. Tyvijuomu lyhyt, mustahko, takareunassa tyven lähellä mutahko juomu. Poikkiviirut epäselvät, tummareunaiset. Yökköstäplät tummakeskiset, vaaleanpunertavarenkaiset, mustareunaiset. Keilatäplä mustahko, epäselvä, sen ja ulommanpoikkiviirun välissä on musta yhdysjuova. Aaltoviiru vaalea, siinä W-kuvio, jonka kärjet ovat tylpät. Siipiväli39 - 45 mm (Solvonen & ym 2014). 

Laji esiintyy Etelä-Suomessa Keski-Pohjanmaalle asti. Mieluisia elinpiirejä ovat kuivat hiekkamaat ja harvat sekametsät, joissa kasvaa sananjalkoja ja hietakastikoita. Lentoaika on elo-syyskuu, alueen havainnot on tehty 10.8. – (13. – 17.9.). Etusiivet ovat punertavanruskeat ja niissä on hopeanvalkoinen kirjailu, huomattavain on katkeileva juova siiven tyvestä kaartaen kohti takanurkkaa ja siitä suoraan kohti siiven kärkeä. Takasiivet ovat harmaanruskeat. Siipiväli on koiraalla pienempi 28 – 34 mm ja naaraalla isompi 32 – 40 mm (Bengtsson & ym.

Laji on Suomessa harvinainen, enempi kaakkoinen, mutta tavattu Etelä-Pohjanmaalla asti. Se esiintyy avoimilla pensasmailla, niityillä ja hiekkapohjaisilla mäntymetsien reunoilla. Koiras lentää pääasiassa kesäkuussa, alueen havainto on tehty toukkapussin perusteella. Koiras on musta, tuntosarvissa on 28 – 39 jaoketta, Siipiväli 22 – 28 mm (Bengtsson & ym, 2008). Naaras on matomainen, pää ja niskakilpi ruskeat, ei poistu toukkapussista ennen munintaa.

Laji on levinnyt Tornioon ja Kuusamoon asti pohjoisessa.Se lentelee mielellään kuusi- ja sekametsien liepeillä. Etusiivet ovat mustanruskeat, keskiruumiin takaosassa punertava tupsu. Poikkiviirut ovat mustat. Rengas- ja munuaistäplät isot, mustareunaiset, rengastäplä pyöreä, vaalea, munuaistäplä iso , kellertävä. Aaötoviiru mutkainen, vaalea, sen sisäpuolella mutahkoja nuolitäpliä. Siipiväli 37 - 45 mm (Silvonen & ym 2014).