Laji on eteläinen, pohjoisimmat havainnot on tehty Kuopiossa ja vanha havainto Kemistä. Se lentelee lehdoissa, rehevien lehti- ja sekametsien laitamilla ja rantaniityillä. Parasta lentoaikaa ovat kesä- ja heinäkuu. Alueen havainnot on tehty 3.6. – 6.7. Siivet ovat kellervän ruskeat, tiheään poikkijuovainen etureunaan asti. Etusiipien kärki on terävä ja siinä on myös vino juomu. Sisempi poikkijuova on kaarimainen, sen takaosassa on musta varjo. Aaltojuova vaalea, takanurkassa hiukan laajentunut; keskipilkut ovat pienet, siipien reunat ovat tasaiset. Takasiivet ovat vahvasti juovikkaat, etureunasta vaaleammat. Siipiväli on 24 – 31 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka vaihtelee kellanvihreästä ruskeaan, useimmiten se on punertavan kellanruskea. Selkäjuova jakautunut, keskus on musta, näkyy juovana keskiruumiissa ja takaruumiin jaokkeissa 7. – 9., muuten täpläksi jaokkeiden 1. - 6. etu- ja takaosassa hajonnut, suurin täplistä on 5. jaokkeen takaosassa; valkoiset reunat muodostavat valkoiset täplät jaokkeiden välissä ja keskellä. Niskakilpi on juovien välissä tumma. Sivuselkäjuova leveä, valkoinen, samoin sivujuova, jossa usein on kellervä sävy. Näiden välissä on heikko ja kapea lisäsivujuova. Vatsa on vaalea, tyvijuova monesti näkyvissä, jakautunut. Pään sivulla valkoiset juovat, niiden väli on tumma. Toukka elää leinikkikasveilla, kuten niittyleinikillä (Ranunculus acris), rönsyleinikillä (Ranunculus repens), valkovuokolla (Anemone nemorosa), konnanmarjalla (Actaea spicata) ja kärhöillä (Clematis). Kotelo Talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin 20.6.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Kari Järventausta, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Horisme_Tersata