Laji on Suomessa yleinen Keski-Lappia myöten, se on tavattu myös Kilpisjärveltä. Elinpiiri on laaja, laji elää monenlaisissa lehtimetsissä, mutta myös kulttuuriympäristössä. Koiras lentää elo- syyskuussa, naaras on siivetön. Alueen havainnot ovat ajalta 30.7. – 22.8. Naaraan selkäpuoli on tummanharmaa, vatsa vaaleanharmaa, siivet puuttuvat. Koiras on punaruskea, etusiiven poikkijuovat tummanruskeat, ulomman poikkijuovan takareunassa on iso valkoinen täplä. Siipiväli on 26 – 32 mm (Silvonen & ym, 2014).
Täysikasvuisella toukalla on neljä keltaista selkätupsua, keskiruumiin 1. jaokkeessa mustat eteenpäin suuntautuvat karvatupsut, takaruumiin 1. jaokkeessa on valkoinen ja 2. jaokkeessa musta sivulle suuntautuva tupsu sekä 8. jaokkeen selkäpuolella pariton musta karvatupsu. Käsnät ovat punaiset, keskiselkä on mustahko ja kyljet harmaat. Sivujuovasta näkyvät valkoiset täplät ja niiden musta yläreunus. Toukka on hyvin moniruokainen lehtipuilla ja pensailla, myös ruohovartiset kasvit kelpaavat. Mm. koivut (Betula), pajut (Salix), lepät (Alnus), kuusi (Picea), vadelma (Rubus idaeus), mesiangervo (Filipendula ulmaria), karhunputki (Angelica sylvestris), syreeni (Syringa vulgaris) ja mustikka (Vaccinium myrtillus) ovat monesti ravintona. Muna talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto lajista on tehty Matinojalla 5.8.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen, Matti Ahola, Pekka Rantanen ja Tatu Sallinen.
Lisätietoja. http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Orgyia_Antiqua
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lymantriinae/org-antiqua.htm