Lajista on havaintoja Oulun seudulta asti pohjoisessa. Se lentelee jalopuumetsiköissä, puistoissa ja puutarhoissa. Lentoaika on pitkä heinäkuusta syyskuuhun, alueen havainnot ovat elokuulta. Etusiivet ovat valkoiset ja niissä on mustia kirjailuja. Takareunassa on aaltoileva juova, etureunassa on täpliä, joista kaksi on muita suurempia, keskellä siipeä on katkeileva pitkittäisjuova ja valkoisissa siipiripsissä on kaksi mustaa täplää. Siipiväli on 16 – 19 mm (Bengtsson & ym, 2011).
Toukka on vaaleanvihreä, myös pää ja kilvet. Selkäjuova on tummempi, vihreä; sivuselkäjuova on valkoinen, kalpea ja himmeä. Se elää pääasiassa vaahteroilla (Acer platanoides ja Acer campestre), mahdollisesti myös lehmuksella (Tilia cordata). Se kutoo harvan seittikudoksen lehdelle ja koteloituu valkoiseen kotelokoppaan monesti runkosammalten alle tai maahan.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Rautajärvellä 7.8.1994, Keijo Mattila. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Juha Salokannel ja Keijo Mattila.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Ypsolopha_Sequella
http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/y/ypsolopha_sequella.html