Laji on tavattu Rovaniemeltä asti pohjoisessa. Se lentelee tuorepohjaisilla avomailla. Etusiivet ovat vaaleat ja takasiivet valkoiset. Munuaistäplän kohdalla on pieni musta pilkku. Ulomman poikkiviirun paikalla on pari pientä, mustaa pilkkua. Siipien alapuoli on valkoinen. Siipiväli 30 - 36 mm (Silvonen & ym 2014).
Havaintoja on Kuusamosta asti, laji on kuitenkin paikoittainen. Se elää lehtimetsissä, joissa kasvaa tervaleppää. Sillä on kaksi polvea kesässä, touko- kesäkuussa ja elo- syyskuussa. Alueen havainnot ovat ajalta 15.5. – 28.6. ja toinen polvi 21.7. – 9.8.
Lajin levinneisyys Suomessa ulottuu Rovaniemelle asti. Se lentelee avoimilla niityillä, kedoilla ja heinikkoisilla hiekkakentillä. Lento alkaa jo toukokuulla ja jatkuu heinäkuun alkuun. Alueen havainnot on tehty 6.6. – 30.6. Etusiivet ovat kolmiomaiset, keskipilkut puuttuvat: koiraan poikkijuovat ovat leveät, naaraalla kapeammat, kellanruskeat; koiraan pohjaväri on kellertävä, naaraan valkoinen. Siipiväli on 15 – 22 mm (Silvonen & ym, 2014).
Lajia tacataan koko Suomessa. Se lentelee monenlaisilla paikoilla. Etusiivet ovat keltaiset ja kärki on terävä. Kuviot ovat tummanpunaruskeita, suurin kuvio alkaa läheltä etusiiven lärkeä ja kulkee vinosti kohti takareunaa, yksiväriseltä muodolta tummat kuvior puuttuvat. Munuaistäplän takanurkka tumma, näkyy myös yksivärisillä muodoilla. Aiipiväli 30 - 36 mm (Silvonen & ym 2014).
Laji on levinnyt Rovaniemelle asti pohjoisessa. Se lentelee puistoissa ja pihoilla. Etusiivet sinertävän valkeanharmaat, keskivarjo tummempi. Poikkiviirut harmaat. Yökköstäplät vaaleanharmaat, mustareunaiset, keilatäplä kärjestään mustareunainen, sen ja ulomman poikkiviirun välissä musta yhdysjuova. Aaltoviiru muodostuu valkoisista täplistä, joisen sisäpuolella on mustat nuolitäplät. Siipiväli 33 - 38 mm (Silvonen & ym 2014).
Laji on levennyt Etelä-Suomen rannikolle Virolahdelta Närpiöön, harvoin tavattu sisämaassa. Se lentää lähinnä puistoissa. Etusiivet vaaleanharmaat, kuviot mustahkot, tasaiset. Tyvijuomu on ohut, poikkiviirut kaksinkertaiset, ulompi vaaleatäytteunen, keskivarho näkyvissä etureunassa. Yökköstäplät mustareunaiset, rengastäplä pieni, munuaistäplän keskellä musta juova. Takakulmassa musta juova, joka risteää ulomman poikkiviirun kanssa. Siipiväli 37 - 48 mm (Silvonen & ym 2014).
Etelä-Suomessa nykyään yleinen, mutta on tavattu myös Keski-Pohjanmaalta ja Oulusta. Se elää rehevissä lehtimetsissä ja puistoissa, joissa vaahteraa kasvaa. Lento alkaa elokuussa ja jatkuu talvehtimisen jälkeen kesäkuulle asti. Alueen havainnot ovat ajalta 18.9. – (9.5. – 11.5.). Perhosen pää ja keskiruumis ovat vaalean kellanruskeat, labiaalipalpit ovat tummanruskeat. Etusiipien tyvipuoli on ruosteenruskea ja siinä on tummempi reuna keltaista tai harmaankeltaista täplää vasten siipien keskellä; siipien kärkiosa on taas ruosteenruskea.
