Laji on levinnyt Rovaniemelle asti pohjoisessa. Se lentelee puistoissa ja pihoilla. Etusiivet sinertävän valkeanharmaat, keskivarjo tummempi. Poikkiviirut harmaat. Yökköstäplät vaaleanharmaat, mustareunaiset, keilatäplä kärjestään mustareunainen, sen ja ulomman poikkiviirun välissä musta yhdysjuova. Aaltoviiru muodostuu valkoisista täplistä, joisen sisäpuolella on mustat nuolitäplät. Siipiväli 33 - 38 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka on vaaleanvihreä, pää myöskin. Ruumiin selkäjuova on kapea, valkoinen, sivuselkäjuova on leveämpi, kellanvalkoinen, sivujuova on hyvin leveä, valkoinen, sen yläreunassa usein tumma reunus. Se on moniruokainen matalilla kasveilla, kuten siankärsämö (Achillea millefolium), akileija (Aquilegia), pujo (Artemisia vulgaris), ukonkello (Campanula latifolia), ketoneilikka (Dianthus deltoides), horsma (Chamaenerium angustifolium), röyhyvihvilällä (Juncus effu7sus), kuusamalla (Lonicera), herukoilla (Ribes), suolaheinä (Rumex), pajuilla (Salix), pihlaja (Sotbus aucuparia), voikukka (Taraxacum), nollonen (Urtica), rantatädyke (Veronica longifolia) ja hiirenvirna (Vicia cracca). Muna talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Kantolassa 10.9.1958 (Matti Ahola). Myös Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Lauri Salonen ovat havainneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Antitype_Chi
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/xyleninae/ant-chi.htm