Laji on levennyt Etelä-Suomen rannikolle Virolahdelta Närpiöön, harvoin tavattu sisämaassa. Se lentää lähinnä puistoissa. Etusiivet vaaleanharmaat, kuviot mustahkot, tasaiset. Tyvijuomu on ohut, poikkiviirut kaksinkertaiset, ulompi vaaleatäytteunen, keskivarho näkyvissä etureunassa. Yökköstäplät mustareunaiset, rengastäplä pieni, munuaistäplän keskellä musta juova. Takakulmassa musta juova, joka risteää ulomman poikkiviirun kanssa. Siipiväli 37 - 48 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka pitkäsukainen, valkeaho tai kellertävä, osa sukasista punertavia. selkäjuovan paikalla rivi valkoisia, mustareunaisia ruutukuvioita. Pää musta, otsa ja otsanreuna vaaleat.Se elää vaahteroilla (Acer) ja erityisesti hevoskastanjalla (Aesculus hippocastanum), mutta joskus myl muilla lehtipuilla, kuten lepällä (Alnus), koivulla (Betula), kastanjalla (Castanea), pählinäpensaallä (Corylus), haavalla (Populus), tammella (Quercus), lehmuksella (Tilia) ja jalavalla (Ulmus). Kotelo talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Puutikkalassa 1870-luvulla (Leopold). Myös T. Wessman ja Vesa Lepisyö ovat ilmoittaneet lajin.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Acronicta_Aceris
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/acronictinae/acr-aceris.htm