Laji on nykyään runsastunut ja  esiintyy säännöllisesti jo Meri-Lappiin asti pohjoisessa. Laji on helppo tuntea molempien siipien yläpinnan silmätäplistä. Se on melko kookas, siipiväli 45 – 62 mm. Neitoperhonen lentelee puutarhoissa, pihoilla ja asutuksen lähellä. Sillä on pitkä lentoaika, joka alkaa jo heinäkuussa ja jatkuu seuraavan vuoden kesäkuulle asti. Alueella havaintoja on tehty keväällä 10.6 asti ja syksyllä 15.8. alkaen.

Naurisperhonen muistuttaa edellistä, mutta on pienempi, siipiväli 39 – 48 mm (Silvonen & ym, 2014), etusiiven kärkitäplä on lyhyempi ja koiraalla on yksi musta täplä etusiivissä, naaraalla kaksi. Siipien alapinnan siipisuonet eivät ole pohjaväriä tummempia. Laji myös vaeltaa etelästä pohjoiseen, vaeltavia perhosia voi tavata erilaisilla biotoopeilla. Kesän mittaan voi kasvaa useampia sukupolvia, lento voi jatkua aina lokakuulle asti. Alueella havaittu 6.6. – 1.7. ja toinen polvi 9.8.

Levinneisyys kattaa Etelä-Suomen Pohjois-Savoon asti. Laji lentää avoimilla sekametsän aukioilla ja niityillä. Paras lentoaika on touko-kesäkuussa; alueen havainnot on tehty toukokuussa. Lajin kumpikin siipipari on punertavan ruskea ja niissä on musta pyöreä täplä, jonka keskiosa on tummansininen ja siinä valkoinen täplä. Aaltoviirun paikalla on tumma juova sekä etu- että takasiivessä. Laji on suuri, siipiväli 58 – 90 mm (Silvonen & ym, 2014).

Lajin levinneisyys kattaa koko Suomen. Nappokääpiökoi on pieni, siipiväli 5 – 7 mm (Bengtsson & ym, 2008); pää on vaaleankeltainen, tuntosarvien tyvi ja kaulus ovat valkoiset, Etusiipien kärkiosa on melko karkeasuomuinen, himmeä poikkijuova on kapea, joskus keskeltä poikki, siiven tyvi harmaanruskea kärkiosa tummempi, ripset vaaleanharmaat. Laji lentää touko-kesäkuussa paikoilla, joissa kasvaa koivuja, alueelta havaittu vain toukkia.

Laji on nykyään laajentanut levinneisyyttään Oulun seudulle. Laji esiintyy monenlaisilla biotoopeilla, mutta suosii havumetsiä. Lentoaika on heinä- elokuu. Alueen havainnot on tehty 5.8. – 19.9. Koiraan ja naaraan etusiivet ovat hiukan eriväriset; koiras on vaaleampi, molemmat siivet ovat sekä ylä- että alapuolelta vaaleanharmaat ja niiden ulkoreunat ovat tummuneet, etusiiven etureunassa ei ole keltaista reunajuovaa. Naaraan siivet ovat sekä ylä- että alapuolelta tummanharmaat; etusiipien etureunassa on keltainen reunajuova.

Yhtenäine levinneisyys ulottuu Tornin sedulle pohjoisessa, mutta on ilmoitettu myös Lapista. Se lentelee kpsteilla niityillä. Etusiivet ovat ruskeankeltaiset, himmeäkuvioiset. Poikkiviirut mustahkot epäselvät. Yökköstäplät pohjan väriset, häipyvät, aaltoviiru jeikko, sen sisäpuolella tumma varjo, siipiripsissä tumma jakoviiru. Siipiväli 19 - 26 mm /Silvonen & ym 2014). 

Laji on tavattu Sodankylästä asti pohjoisessa. Se lentelee mäntymetsissä. Etusiivet ovat oranssiruskeat, joskus oliivinharmaat ja ruskeavarjoiset. Tyvijuomu ja poikkiviirut punaiset. Rengastäplä valkoinen, Munuaistäplä kärkeä kohden taipunut, valkorenkainen. kellertävä. Aaltoviiru vaalea epäselvä. Rioset ovat ruosteenpuna- ja valkotäpläiset. Siipiväli 30 - 36 mm (Silconen & ym 2014).