Lajin levinneisyys kattaa koko Suomen. Se on yleinen monenlaisissa biotoopeissa. Se on lennossa kesä- heinäkuussa ja joskus toinen polvi syyskuussa. Alueen havainnot on tehty 13.6. – 20.7., ja vielä 24.8. Siipien pohjaväri on valkeahko, reunoja kohti ruskeampi. Etusiipien keskisareke on takaosastaan kapeampi, ruskea: keskipilkku on musta. Siipiväli on 23 – 30 mm (Silvonen & ym, 2014).

Lajia tavataan yleisenä Oulun eteläpuolella, mutta satunnaisesti myös Lapissa. Se lentelee monenlaisilla avoimilla paikoilla, niityillä ja puutarhoissa. Perusväitys on tummanruskea, ulomman poikkiviirun ulkoreunassa harmaanvalkoinen, etureunassa selvästi kaksinkertainan, keskipilkku viivamainen, aaltoviiru hajonnut pilkuiksi, sen nurkkatäplä selvä. Siipien reunviiru ohut, ripsissä ei ole täpliä.Ruskeassa takaruumiissa sivuviiva ja tumma poikkivyö lähellä tyveä. Siipiväli 17 - 24 mm (Silvonen & ym 2014).

Varsinkin Etelä-Suomessa laji on laajasti taantunut, koska muurainhopeatäplä on riippuvainen avoimista hillasoista. Lajin tuntee takasiipien alapinnan mustasta siksak-viivasta, joka on havaittavissa myös yläpinnalla. Kooltaan laji on pienehkö, siipiväli on 29 – 41 mm (Silvonen & ym, 2014). Muurainhopeatäplä on aikainen laji, lentää toukokuulla ja lopettaa lennon jo ennen juhannusta. Alueen havainnot on tehty 28.5. – 2.6.

Lajia tavataan Suomessa Kuusamon korkeudelle asti. Se lentelee monenlaisilla biotoopeilla, pääasiassa lehtimetsissä ja niiden reuna-alueilla. Lento alkaa kesäkuussa ja jatkuu elokuuhun asti. Alueen havainnot on tehty 6.7. – (21.8. – 23.8.). Siivet ovat oljenkeltaiset, poikkijuovat ovat selvät, ulompi tekee etureunan, takana jyrkän mutkan, keskipisteet tummanruskeat, samoin pisteet siipiripsien tyvellä. Keskivarjo kapea, joillakin yksilöillä keskivarjon ja ulomman poikkijuovan väli on mustanharmaa. Siipiväli on 23 – 29 mm (Silvonen & ym, 2914).

Laji on levinnyt Rovaniemelle asti. Se lentää 4ämeillä ja mustikkametsissä. Siipien väri on vaalean sinivihreä tai harmaa. Takaruumiissa on lähellä tyveä musta poikkijuova. Ulompi poikkiviiru on mustiksi suonipisteiksi hajonnut ja sen ulkonemat ovat tylpät. Takasiipien ulompi poikkiviiru on keskustassaan tylppä- tai suorakulmaisesti ulkoneva. Siipiväli 16 - 19 mm (Silvonen & ym 2014)..