Lajia tavataan Suomessa Kuusamon korkeudelle asti. Se lentelee monenlaisilla biotoopeilla, pääasiassa lehtimetsissä ja niiden reuna-alueilla. Lento alkaa kesäkuussa ja jatkuu elokuuhun asti. Alueen havainnot on tehty 6.7. – (21.8. – 23.8.). Siivet ovat oljenkeltaiset, poikkijuovat ovat selvät, ulompi tekee etureunan, takana jyrkän mutkan, keskipisteet tummanruskeat, samoin pisteet siipiripsien tyvellä. Keskivarjo kapea, joillakin yksilöillä keskivarjon ja ulomman poikkijuovan väli on mustanharmaa. Siipiväli on 23 – 29 mm (Silvonen & ym, 2914).
Toukan väri vaihtelee, useimmiten se on tumman punaruskea, harmaan kellanruskea tai joskus mustanruskea. Takaruumiin 5. jaoke tai koko peräpää voivat olla muita vaaleammat; jaokkeissa 1. – 4, voi olla selässä mustat tai tummat X-kuviot. Selkäjuova näkyy 6. – 9. jaokkeissa tai ainakin sen tummat reunat. Vatsapuoli tummanharmaa ja siinä on suuria herttamaisia täpliä. Se elää karikkeessa ja syö mm. lakastuneita voikukan (Taraxacum), mataroitten (Galium), maitikan (Melampyrum), ratamoitten (Plantago) ja mustikan (Vaccinium myrtillus) lehtiä. Talvehtii pienenä.
Havainnot: Ensihavainto lajista on tehty 7.8.1952, Esko Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Esko Kangas, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Idaea_Aversata
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/sterrhinae/ida-aversata.htm