Laji on yleinen Etelä-Lappiin asti. Siipien alapinnat ovat ruskehtavat ja täplärivit yksinkertaiset, reunatäplät puuttuvat tai ovat hyvin heikot suomalaisilla yksilöillä. Koiras on päältäpäin sininen ja naaras ruskea. Siipiväli on 22 – 33 mm (Silvonen & ym, 2014), Niittysinisiipi on niittyjen ja ketojen laji ja on lennossa parhaiten kesä-heinäkuussa. Alueen havainnot ovat ajalta 6.6. – 16.7.

Laji on levinnyt Kajaanin korkeudelle asti. Se lentää kuivapohjaisilla mailla. Koiraan tuntosarvet ovat lyhytripsiset. Siivet ovat pitkänomaiset, perusväri on valkeahko tai valkeanharmaa, etusiivat pitkin etu- ja ulkoreunaa harmaat, takasiivat ulkoreunasta harmahtavat. Poikkiviiruja on lukuisasti, väriltään harmaita, melko suoria,vain etureunastaa  kulmataitteisia, ulomman poikkiviirun kärjestä pistää joskus valkeahko vinojuova siiven kärkeen. Aaltoviiru epäselvä, keskipilkku pieni. Siipiväli 13 - 19 mm (Silvonen & ym 2014).

Lajista on harvakseltaan havaintoja Kuusamoon asti pohjoisessa. Se lentelee niityillä, tien pientareilla ja muilla heinäisillä alueilla. Lentoaika on heinä- elokuu; alueen havainto on tehty 12.8. Sukupuolet ovat eri näköiset. Koiraan pää on tummanruskea, tuntosarvissa on muutamia pystyjä suomuja, etusiivet ovat tummat mustien suomujen vuoksi. Naaraan pää on kellanvalkoinen, tuntosarvissa on tyviosa täynnä pystyjä suomuja, etusiivet ovat vaaleat, kellanruskeat tai ruskeat ja niissä on mustia täpliä.