Lajia tavataan koko Suomessa. Sen elinpiiriä ovat lehtimetsät ja niiden reunat ja aukiot. Lajilla on kaksi polvea vuodessa, toukokuusta heinäkuuhun ja toinen polvi heinäkuusta syyskuuhun. Alueen havainnot on tehty 21.5. – 20.7. ja toisen polven havainnot 25.7. – 26.9. Nyhäsirppisiipi on vaaleanruskea, etusiivissä on kaksi tummanruskeaa poikkijuovaa ja musta keskipiste. Tunnusomaista on etusiiven ulkoreuna, joka on mutkainen, siipiripset ovat osittain valkoiset. Siipiväli on 28 – 37 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji esiintyy Keski-Lappia myöten yleisenä Suomessa. Se elää lehti- ja sekametsissä ja niiden laita-alueilla. Se on kaksipolvinen, kesä- heinäkuussa lentää kesäpolvi ja elo- syyskuussa syyspolvi. Alueen havainnot ovat ajalta 15.6. – 10.7. ja (15.7. – 19.7.) – 24.8. Etusiivet ovat tummanruskeat (koiras) ja vaaleanruskeat (naaras). Kuviot ovat vähäiset, ulompi poikkijuova erottuu hiukan tummempana ja sen ulkopuoli on vaalea. Siiven ulkoreuna on lovinen, nyhäinen. Siipiväli on 34 – 47 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji esiintyy Etelä-Suomessa Vaasan korkeudelle asti. Se lentelee pensaikkoniityillä, rannoilla ja valoisissa lehtimetsissä. Paras lento on heinä- elokuussa. Alueen havainnot on tehty 15.7. – 24.8. Siivissä on ulkoreunassa ulkonemat ja syventymät, koiraan siivet ovat kellertävät, naaraan punertavat. Keskipilkut ovat selvät, poikkijuovat tummanruskeat, terävät, keskivarjo on leveä ja himmeä. Siipiväli on 20 – 23 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji on havaittu Keski-Pohjanmaalla asti. Se esiintyy puoliavoimissa lehtimetsissä, joissa on runsaasti hernekasveja. Se lentää kahtena polvena, ensin touko- kesäkuussa ja sitten heinä- elokuussa. Alueen havainnot ovat ajalta 30.5. ja 18.7. – 9.8. Perhosen pää on mustanruskea, kaulus ruskea, siipikannat kokonaan, keskiruumis ja etusiivet ovat oranssinruskeat. Siipien reunatäplät ovat hopeanhohtoiset, mustareunaiset, tyvijuova on lyhyt ja suora. Ainut poikkijuova on ulospäin taipunut, kärkiosassa on musta, pitkulainen täplä.