Laji esiintyy Keski-Lappia myöten yleisenä Suomessa. Se elää lehti- ja sekametsissä ja niiden laita-alueilla. Se on kaksipolvinen, kesä- heinäkuussa lentää kesäpolvi ja elo- syyskuussa syyspolvi. Alueen havainnot ovat ajalta 15.6. – 10.7. ja (15.7. – 19.7.) – 24.8. Etusiivet ovat tummanruskeat (koiras) ja vaaleanruskeat (naaras). Kuviot ovat vähäiset, ulompi poikkijuova erottuu hiukan tummempana ja sen ulkopuoli on vaalea. Siiven ulkoreuna on lovinen, nyhäinen. Siipiväli on 34 – 47 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on täysikasvuisena vihreä tai sinivihreä ilman selän juovakirjailuja. Sivujuova on kapea, keltainen tai valkoinen, se kulkee mustien huokosten kautta. 8. takaruumiin jaokkeen selässä on parilliset, korkeat käsnät, jotka usein ovat punaiset. Se elää monilla lehtipuilla, kuten koivuilla (Betula pendula ja Betula pubescens), lepillä (Alnus incana ja Alnus glutinosa), lehmuksella (Tilia cordata), haavalla (Populus tremula), tammella (Quercus robur), pihlajalla (Sorbus aucuparia), jalavalla (Ulmus) ja pajuilla (Salix). Talvehtii kotelossa.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Matinojalla 25.7.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Ptilodon_Capucina
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/notodontidae/pti-capucinus.htm