Lajia tavataan koko Suomessa. Sen elinpiiriä ovat lehtimetsät ja niiden reunat ja aukiot. Lajilla on kaksi polvea vuodessa, toukokuusta heinäkuuhun ja toinen polvi heinäkuusta syyskuuhun. Alueen havainnot on tehty 21.5. – 20.7. ja toisen polven havainnot 25.7. – 26.9. Nyhäsirppisiipi on vaaleanruskea, etusiivissä on kaksi tummanruskeaa poikkijuovaa ja musta keskipiste. Tunnusomaista on etusiiven ulkoreuna, joka on mutkainen, siipiripset ovat osittain valkoiset. Siipiväli on 28 – 37 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukalla ei sirppisiipien tapaan ole lainkaan peräjalkoja. Väriltään se on useimmiten ruskea, selässä voi olla valkoisia alueita, monesti takaruumiin 1. jaoke on päältä valkoinen, samoin jaokkeet 4. -7. Keskiruumiin 2. – 3. jaokkeiden selkäpuolella on melko korkeat käsnät, kuten myös takaruumiin 7. – 8. käsnät ovat muita korkeammat. Toukan pää on yleensä ruskea, mutta voi olla myös musta. Ravintokasvi on koivu (Betula pubescens tai Betula pendula). Laji talvehtii kotelona.
Havainnot: ensihavainto lajista on tehty Matinojalla 19.6.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Falcaria_Lacertinaria