Niittyhopeatäplä esiintyy myös koko maassa, mutta on Lapissa harvinaisempi. Lentelee niityillä ja muilla avoimilla paikoilla, joissa kasvaa orvokkeja. Lajin takasiipien reunatäplien pohjaväri on tummanruskean ja keltaisen kirjava, tyvitäplä on myös suuri. Siipiväli on 31 – 40 mm (Silvonen & ym, 2014). Lentoaika alkaa kesäkuun alussa ja jatkuu joskus elokuun alkuun. Alueen havainnot on tehty 15.6. – 1.7.

Laji esiintyy lähes koko Suomessa. Laji lentää niittymailla, tien pientareilla ja metsän reunamilla. Lentoaika on kesä-heinäkuu, alueen havainnot on tehty 12.7. – (3. – 5.8.). Niittyaamunkoin pää on keltainen ja tuntosarvet pitemmät kuin ½ siiven pituutta. Etusiivet ovat tummanruskeat, niissä on suuria keltaisia täpliä. Siiven etureunassa on kaksi kolmiomaista täplää ja takareunassa kaksi, joista sisempi on nelikulmainen ja ulompi siiven takanurkassa kolmiomainen, Siipiripset ovat suurelta osin valkoiset. Siipiväli on 13 – 17 mm (Bengtsson & ym.

Lajin levinneisyys kattaa koko Suomen. Se lentelee kuivilla niityillä, tien pientareilla ja muilla avoimilla paikoilla. Lentoaika alkaa toukokuun lopulta ja jatkuu heinäkuulle asti. Alueen havainnot ovat ajalta 1.6. – 19.6. Etusiivet ovat harmaanruskeat ja niissä on suklaanruskeat keskisareke ja sisemmän poikkiviirun ulkoreuna. Takasiivet ovat keltaiset, suonet ovat tummat ja reunus tummanharmaa, kapea poikkijuova on musta. Siipiväli on 25 – 31 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji on levinnyt Tornion pohjoipuolelle asti. Se lentelee kuusta kasvavilla paikoilla. Koiraan tuntosarvet ovat lyhytriosiset. Siivet ovat kellanharmaat harvaan tummakehnäiset, keskipilkku on iso, musta, poikkiviirut mustahkonharnaat ja päättyvät paksuhkoihin etureunatäpliin, aaltoviiru epäselvä. Takasiivet ovat vaaleammat, niissä keskipilkku on pieni ja musta, keskustan takana on taipunut tumma poikkiviiru. Siipiväli 16 - 19 mm (Silvonen & ym 2014).