Lajin levinneisyys kattaa koko Suomen. Se lentelee kuivilla niityillä, tien pientareilla ja muilla avoimilla paikoilla. Lentoaika alkaa toukokuun lopulta ja jatkuu heinäkuulle asti. Alueen havainnot ovat ajalta 1.6. – 19.6. Etusiivet ovat harmaanruskeat ja niissä on suklaanruskeat keskisareke ja sisemmän poikkiviirun ulkoreuna. Takasiivet ovat keltaiset, suonet ovat tummat ja reunus tummanharmaa, kapea poikkijuova on musta. Siipiväli on 25 – 31 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukalla on kolme paria vatsajalkoja, etummaiset ovat hyvin lyhyet. Pää on tummanharmaa, päälakisauman molemmin puolin vaalea juova, joka jatkuu otsanreunan vieressä, myös otsa on vaalea; poskijuova on leveä, kellanvalkoinen. Takaruumiin selän juovat ovat jakautuneet, kellanvalkoiset; sivujuova on leveä, kellanvalkoinen. Joskus esiintyy muotoja, joissa on tummia selkäkirjailuja. Toukka elää pääasiassa hernekasveilla (Fabaceae), kuten hiirenvirna (Vicia cracca), mutta on kasvatettu myös heinillä (Poaceae), kultapiiskulla (Solidago) ja tulikukalla (Verbascum). Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto lajista on tehty Matinojalla 7.6.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Euclidia_Glyphica
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/catocalinae/euc-glyphica.htm