Lajia tavataan yleisenä Oulun eteläpuolella, mutta satunnaisesti myös Lapissa. Se lentelee monenlaisilla avoimilla paikoilla, niityillä ja puutarhoissa. Perusväitys on tummanruskea, ulomman poikkiviirun ulkoreunassa harmaanvalkoinen, etureunassa selvästi kaksinkertainan, keskipilkku viivamainen, aaltoviiru hajonnut pilkuiksi, sen nurkkatäplä selvä. Siipien reunviiru ohut, ripsissä ei ole täpliä.Ruskeassa takaruumiissa sivuviiva ja tumma poikkivyö lähellä tyveä. Siipiväli 17 - 24 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka on kellervä tai vihertävä, selkäjuova on punainen tai ruskehtava, joka nivelessä laajeneva, usein keskisissä nivelissä eteenpäin kapeneva kulmakirjailu, jonka halkaisee selkäjuova ja aaltoileva sivuselkäjuova. Se elää erilaisissa ruohokasvien kukinnoissa, kuten ahopukinjuuri (Pimpinella saxifraga) tai suvuilla marunat (Artemisia), kärsämöt (Achillea), kultapiiskut (Solidago), villakot (Senecio), pietaryrtit (Tabacetum), asterit (Aster), ja punalatvat (Eupatorium).
Havainto: Ensihavainto Matinojassa 26.6.1958 (Leimo Kangas)
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Eupithecia_Absinthiata
http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/eupithecia/eupithecia-ruskea.htm