Naurisperhonen muistuttaa edellistä, mutta on pienempi, siipiväli 39 – 48 mm (Silvonen & ym, 2014), etusiiven kärkitäplä on lyhyempi ja koiraalla on yksi musta täplä etusiivissä, naaraalla kaksi. Siipien alapinnan siipisuonet eivät ole pohjaväriä tummempia. Laji myös vaeltaa etelästä pohjoiseen, vaeltavia perhosia voi tavata erilaisilla biotoopeilla. Kesän mittaan voi kasvaa useampia sukupolvia, lento voi jatkua aina lokakuulle asti. Alueella havaittu 6.6. – 1.7. ja toinen polvi 9.8.
Toukka on vihreä, selkäjuova on kapea, keltainen, sivujuova on myös keltainen, mutta katkonainen, karvojen tyvipisteet ovat mustat. Se elää ristikukkaislla (Brassicae), kuten kaaleilla (Brassica), myös krassilta (Tropaeolum) on toukkia löydetty. Kotelo talvehtii.
Havainnot. Naurisperhonen tavattiin ensi kerran Matinojasta 6.6.1959, Leimo Kangas. Havaintoja ovat tehneet Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen, Matti Ahola, Pekka Rantanen ja Pekka Ylikippari.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Pieris_Rapae
https://laji.fi/taxon/MX.60777