Lajin levinneisyys ulottuu Kainuuseen ja on itäpainotteinen. Se lentelee erityisesti sinimailasen kasvupaikoilla, mutta myös niityillä ja kedoilla, missä apiloita kasvaa. Se lentää kahtena polvena, ensin touko- kesäkuussa ja sitten heinä- elokuussa. Alueen havainnot on tehty 30.5. – 28.6. ja 21.7. – 9.8. Perhosen pää on tummanruskea, keskiruumis oranssinruskea ja siinä on valkoinen keskijuova, etusiivet ovat oranssinruskeat, etureunassa on neljä valkoista, mustareunaista reunatäplää ja takareunassa kolme, ensimmäinen pari muodostaa usein poikkijuovan.

Laji on nykyisin paikoittainen, vaikka levinneisyys periaatteessa ulottuu koko maahan. Koiraan siipien yläpinta on punertava ja violettiin vivahtava, naaraalla varsinkin takasiivet ovat tummat ja mustapiteiset, niissä on oranssi reunajuova. Takasiipien alapinnalla on oranssi reunajuova ja mustat pisteet kummallakin sukupuolella. Siipiväli on 27 – 34 mm (Silvonen & ym, 2014). Parhaiten lajin tavoittaa matalakasvuisilta kedoilta ja niityiltä. Perhonen lentää kesä-heinäkuussa. Alueen havainnot on tehty 26.6. – 15.7., myöhäinen havainto 12.8.

Laji on yleinen vain Etelä-Suomessa, vaikka sitä on tavattu Keski-Pohjanmaalta asti. Perhonen on melko kookas, siipiväli 47 – 58 mm (Silvonen & ym, 2014) ja lennossa edellisen näköinen. Ketohopeatäplän tunnistaa takasiiven alapinnan ruskean täplärivin perusteella: rivissä on neljä isoa ruskeaa täplää ja välissä yksi tyhjä sarka. Sama näkyy myös yläpinnan mustissa täplissä. Perhonen lentelee runsaskukkaisilla niityillä ja metsän reunoilla heinä-elokuussa. Alueen havainnot on tehty 10.7. – 29.7.

Laji esiintyy koko Suomessa, Lapissa se on Paikallinen. Se lentelee monenlaisissa ympäristöissä, varsinkin lehtimetsien laitamilla. Lento alkaa kesäkuussa ja jatkuu elokuun alkuun, joskus voi olla toinen polvi syyskuussa. Alueen havainnot on tehty 20.6. – (12.8. – 14.8.). Etusiipien keskisareke on valkoinen tai keltainen; tyvisarekkeen ulko-osa on ruosteenruskea. Ulomman poikkijuova etuosa on suora ja sen ulkonema on suorakulmainen. Takasiipien kaarijuova on tylppäkulmainen. Siipiväli on 26 – 35 mm (Silvonen & ym, 2014).

Lajin levinneisyys Suomessa ulottuu Vaasan korkeudelle pohjoisessa. Laji lentelee niityillä, kallioisilla kedoilla ja tien pientareilla, joissa kuismia kasvaa. Lajilla on kaksi polvea kesässä, toukokuun lopulta heinäkuun alkuun ja elokuusta talvehtimisen jälkeen toukokuun alkuun. Alueen havainnot on tehty 23.5. – 26.7. ja 15.8. Perhosen pää, keskiruumis ja etusiivet ovat tumman harmaanruskeat. Siivissä on neljä keltaista, soikion muotoista täplää. Siipiväli on 8 – 9 mm (Bengtsson & ym, 2011).

Laji esiintyy pohjoisinna Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa, mutta on tavattu myös Torniosta. Se lentelee monenlaisilla paikoilla. Etusiivet ovat kellervänruskeat, poikkiviirut mustat, heikot, keskivarjo voimakas, mustahko. Yökköstäplät pohjaväriä tummemmat, vaaleareunaiset. Aaltoviiru veelea, sisäouilelta tummareunainen. Ulkoreunassa rivi heikkoja mustia pilkkuja. Siipiväli 29 - 44 mm (Silvonen & ym 2914).