Lajin levinneisyys ulottuu Kainuuseen ja on itäpainotteinen. Se lentelee erityisesti sinimailasen kasvupaikoilla, mutta myös niityillä ja kedoilla, missä apiloita kasvaa. Se lentää kahtena polvena, ensin touko- kesäkuussa ja sitten heinä- elokuussa. Alueen havainnot on tehty 30.5. – 28.6. ja 21.7. – 9.8. Perhosen pää on tummanruskea, keskiruumis oranssinruskea ja siinä on valkoinen keskijuova, etusiivet ovat oranssinruskeat, etureunassa on neljä valkoista, mustareunaista reunatäplää ja takareunassa kolme, ensimmäinen pari muodostaa usein poikkijuovan. Siipikannat takareunasta valkoiset. Tyvijuova on kapea, suora ja mustareunainen, tyven takareunassa on valkoinen täplä. Siipiripsien musta jakojuova ei ylitä viimeistä takareunatäplää. Siipiväli 5 – 7,5 mm (Bengtsson &ym, 2011).
Toukka keltainen. Se kovertaa erityisesti sinimailasen (Medicago sativa), metsäapilan (Trifolium medium) ja puna-apilan (Trifolium pratense) lehteä, mutta myös muiden hernekasvien, kuten keltamaitteen (Lotus corniculatus), hiirenvirnan (Vicia cracca) ja rento-orakon (Ononis repens) lehtiä. Koverre jättää lehden reunat lyhyesti vapaaksi, mutta aiheuttaa lehden käpristymisen. Toukka koteloituu kotelokoppaan koverteeseen ja talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto on tehty Kuohijoella 22.7.1967, Matti Ahola. Myös Keijo Mattila on tehnyt havaintoja lajista.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Phyllonorycter_Insignitella
http://www.ukmoths.org.uk/species/phyllonorycter-insignitella/
