kaunovarpumittari
Lajin levinneisyys Suomessa on lounainen, länsirannikolla tavattu Kokkolasta asti pohjoisessa. Se lentää valoisissa lehtimetsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Lento alkaa elokuulla ja jatkuu talvehtimisen jälkeen kesäkuulle saakka. Alueen havainnot on tehty 11.9. – (8.10 – 12.10). Etusiivet ovat tumman sammaleen vihreät; keskisarekkeen molemmin puolin on punertavia suomuja, se on takaosastaan leveä ja kääntyy jyrkästi ulospäin. Takasiivet ovat tummat. Siipiväli on 24 – 31 mm (Silvonen & ym, 2014).
kaunosekoyökkönen
Levinneisyysalue yltää lännessä Kolariin ja idässä Kainuuseen. Se lentelee monenlaisilla paikoilla. Etusiivet ovat punaruskeat tai harmaanruskeat, poikkiviirut kaksinkertaiset, ruskeat. Munuaistäplä leveä, ruskeareunainen, valkoinen, keltainen tai oranssi. Keilatäplä pohjan vronen tai ruosteenkeltainen. Aaltoviiru puuttuu tai näkyy tummana varjona. Ulkoreunassa tummanruskea juova. Siipiväli 27 - 34 mm (Silvonen & ym 2014).
kaunokääpäkoi (NT)
Harvinainen Etelä-Suomen laji, Itä-Suomessa tavattu Kuopion korkeudelta. Se esiintyy lehtimetsissä; aikuiset ovat lennossa usein jo kesäkuussa, mutta laji on lennossa koko kesän. Alueen havainnot on tehty 28.6. – 3.7. Pää, keskiruumis ja etusiipien pohjaväri ovat valkoiset tai kermanvalkoiset. Etusiipien kuviointi on musta: vino poikkijuova ja etureunan tyvijuova. Siipiväli on 11 – 15 mm (Bengtsson & ym, 2008).
katajapikkumittari
Laji on levinnyt Keski-Lappiin asti. Se lentelee monenlaisissa ympäristöissä, joissa kasvaa katajaa. Koiraan tuntosarvet lyhytripsiset. Etusiipien väsri ja kirjailu vaihteleva, väri yleensä enempi ruskea kuin harmaa, ulompi poikkiviiru muodostaa terävän, joskus keskipilkkuun ulottuvan mutkan, sitä rajoittaa keskisarekkeen puolelta mustat suoniviivat, keskisarekkeen sisempi osa tummempi kuin ulompi, keskipilkku viivamainen, ulkosivulta aina valkoinen, pitkin ulompaa poikkiviirua mustia pituusviivoja, aaltoviiru ohut , vaalea. Takasiivissä alapinnalla 2 teräväpiirteistä tummaa kaarijuovaa.
katajamittari
Levinneisyys ulottuu keski-Lappiin asti pohjoisessa. Se lentelee katajaa kasvavissa sekametsissä, mäillä ja rinteillä. Lentoaika on myöhäinen, syys- lokakuu. Alueen havainnot on tehty 21.9. – (3.10 – 5.10). Perhonen on melko pieni, siipiväli on 20 – 25 mm (Silvonen & ym, 2014). Etusiivet ovat harmaanruskeat, keskisareke tummempi, poikkijuovat musta, valkoreunaiset, ulommassa poikkijuovassa etureunan takana on mutka sisäänpäin, takaosa on vahvasti aaltoinen, musta kärkijuomu selvä, ulottuu poikkijuovaan.