Lajia tavataan Kainuussa asti, myös Meri-Lapista on havainto. Se lentelee alueilla, joissa on jäkäläisiä, kosteita kallioita ja kivirykelmiä. Paras lentoaika on heinäkuu; alueen havainnot ovat 7.7. – 21.7. Kalvosiipi on siilikkääksi pieni, siipiväli on 18 – 23 mm (Silvonen & ym, 2014). Siivet ovat vaaleanharmaat, läpikuultavat; etusiivissä on selvät tummemmat poikkijuovat ja pieni piste välissä; takasiivet ovat yksiväriset ilman pistettä.

Yleinen laji, jonka levenneisyys ulottuu Tornioon, mutta on tavattu myös pohjoisempaakin. Se esiintyy monenlaisissa ympäristöissä. Etusiivet kellertävän tai punertavan ruskeat, ulkosarekkeen sisäosa harmahtava. Poikkiviirut ovat kaksinkertaiset, ruskeat. Rengastäplä kellertävä, munuaistäplä vaihteleva valkoinen, keltainen tai oranssi, kapeampi kuin lajilla A. oculea. Siipiväli 31 - 36 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji on tavattu Oulun seudekta asti pohjoisessa. Se elää peltojen laitamilla ja havumetsien reunoilla. Etusiivet ovat vaakeanharmaat tai punaruskean harmaat, tyvijuomu näkyy tummana pilkkuna keskisarekkeessa. Poikkiviirut näkyvät mustina pilkkuina suonien kohdalla. Yökköstäplät heikosti pohjaa tummemmat, valkeahkoreunaiset, munuaistäplän takaosa tummempi. Aaltoviiru lähes suora, vaalean punertavqanoksra. Takasiivet ovat koiraalla valkoiset, naaraalla harmaat. Siipiväli 35 - 42 mm (Silvonen & ym 2014).

Esiintyy säännöllisesti Kuopioin korkeudelle, muutama havainto on myös pohjoisempaa. Se lentelee avoimissa biotoopeissa, lämpimillä rinteillä, tien pientareilla ja puistoissa. Lento alkaa kesäkuulla ja jatkuu elokuulle. Alueen havainnot on tehty 26.6. – 14.8. Etusiivet melko vaaleat, hiukan vihertävän sävyiset, keskisareke kuitenkin on tumma, sen ulkopuolella on leveä, valkoinen ulompi poikkijuova; sisempi poikkijuova lähes suora. Takasiivet ovat vaaleanruskeat. Siipiväli on 20 – 24 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji on levinnyt etupäässä Etelä-Suomeen. Esiintyy aurinkoisilla metsäaukioilla ja metsänreunoilla, mielellään mäntymetsien hietapitoisilla laidoilla. Lentoaika on huhti- toukokuu; alueen havainnot on tehty toukokuussa. Koiraan siipisuomut ovat 3- tai 5-hampaiset, melko leveät. Naaraan nilkat ovat 4-jaokkeiset, vain takasääri on okainen. Perävillat ovat valkoiset. Koiraan siipiväli on 11 – 16 mm (Bengtsson & ym, 2008).

Laji on levinnyt Rovaniemelle asti pohjoisessa. Se elää kallioilla ja kuivilla kedoilla, joissa maksaruohoja kasvaa. Sukupolvia on kesässä kaksi, touko- kesäkuussa ja elo- syyskuussa. Alueen havainnot on tehty 19.5. – 16.7. Perhosen pää, keskiruumis ja etusiivet ovat savunharmaat, siivillä on mustia täpliä kolmessa rivissä ja kärkiosassa on lisäksi musta täplä ripsien tyvellä. Siipiväli on 14 – 19 mm (Bengtsson & ym, 2011).