Laji on levinnyt lähes koko maahan, mutta on Lapissa harvinainen ja paikallinen.Se lentelee mielellään hiekkapohjaisilla paahdepaikoilla. Etusiivet ovat harmaat tummakehnäiset, kuviot epäselvät. Poikkiviirut ovat mustareunaiset, rengas- ja munuaistäplät ovat mustagkoreunaiset. Aaltoviiru häipyvä, vaalea, tai puuttuu. Koiraan takasiivet ovat valkoiset, naaraan harmaat. Siipiväli 28 - 34 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji on levinnyt koko Suomeen. Se elää avoimilla biotoopeilla, joissa kasvaa variksenmarjaa. Paras lento on kesäkuulta elokuuhun, alueen havainnot on tehty 0.6. – 2.8. Perhosen pää on valkoinen, keskiruumis harmaa ja etusiivet harmaanvalkoiset ja niissä on 3 – 4 riviä mustia pisteitä, keskellä siipeä on tumma vinojuova ja täplä kärkiosassa. Etureunassa lähellä siiven kärkeä on valkoinen, kolmiomainen täplä. Lajin siivet ovat sukulaisiaan vaaleammat, Siipiväli on 11 – 14 mm (Bengtsson & ym, 2011)

Laji on Etelä-Suomessa yleinen, mutta ov tavattu Inarissa asti. Laji lentää kanervakankailla ja muualla kanervaa kasvavilla paikoilla. Koiraan tuntosarvet ovat tiheäripsiset. Siivet ovat kapeat ja pitkänomaiset, perusväri on harmaa. Viivamaisen keskipilkun sisäpuolella on valkoinen täplä, poikkiviirut, vinojuova siiven kärjessä sekä aaltoviiru myös valkoiset. Takasiivessä keskipilkku, tumma poikkijuova ja aaltoviiru. Siipiväli 15 - 19 mm (Silvonen & ym 2014).

Lajia tavataan koko Suomessa. Se lentelee kanervakankailla. Etusiivet ovat harnaanpunarukeat, poikkiviirit ovat epäselvät, keskisarekkeen puolelta tummanruskeareunaiset. Yökköstäålät ovat epäselvät; pohjan väriset. Keskisarekkeessa on valkoinen; kolmiomainen täplä. Aaltoviiru on valkoinen; siinä on 2 suurta taitosta sisäänpäon. Ripset ovat musta_ ja valkotäpläiset. Takasiivet ovat oranssinkeltaiset, tyvi; etureuna ja sisäreuna ovat musatat, ulkoreunassa on leveä musta vyö, ripset valkoiset. Siipiväli 23 - 25 mm (Silvonen & ym 2014).