keltaselkämittari
Laji esiintyy Pori-Parikkala-linjan eteläpuolella, mutta havainto on myös Kainuusta. Se lentelee ranta- ja purolehdoissa, joissa kasvaa lehtopalsamia. Paras lento on kesä- heinäkuussa. Alueen havainnot on tehty 22.6. – 14.7. Etusiivet tumman sammaleen vihreät, ulompi poikkijuova valkoinen, samoin aaltojuova, jonka ulkopuolella varjoja vain etureunassa; ulkosareke vaalea. Pää, keskiruumis ja takaruumis mullankeltaiset. Siipiväli on 22 – 26 mm (Silvonen & ym, 2014).
keltaritariyökkönen
Etelä-Suomessa laji on vakituinen, mutta pohjoisempana vaeltaja, joka on tavattu Kainuussa asti. Laji elelee lehtometsissä, rehevien metsien reunoilla, puistoissa ja puutarhoissa. Lentoaika on heinäkuun lopulta syyskuun alkupuolelle; alueen havainnot on tehty 28.7. – 9.9. Etusiivet ovat ruskeanharmaat, ulompi poikkijuova terävämutkainen, sisempi melko suora, sen ulkopuolella siiven etureunassa valkoinen tai vaalean harmaa täplä, sisäpuoli siiven tyveen tumman harmaanruskea.
keltapiiloyökkönen
Lajin levinneisyys ulottuu Kainuuseen. Se lentää mielellään sekametsien laitamilla.Etusiivet ruosteenkeltaiset ruosteenruskean sekaiset. Poikkiviirut kaksinkertaiset, muodostuvat mustista pilkuista, keskivarjo ruosteenruskea. Yökköstäplät epäselvät ja ilman reunoja, munuaistäplän takaosa tumma. Aaltoviiru sisäpuolelta mustien pilkkujen varjostama. Ulkoreunassa rivi pieniä mustia pilkkuja. Siipiväli30 - 36 mm (Silvonen & ym 2014).
keltapetoyökkönen
The species has spread to the Tornio region in the north. It flies in a wide variety of bushy places. The forelegs are light yellow, the reddish and dark-colored, the middle column is darker. The cross streaks are light, dark shaded on the middle column side. The night spots are reddish-central, light-ringed, fading. Wing spacing 27 - 34 mm (Silvonen & et al. 2014).
keltaniittyperhonen
Lajin levinneisyys ulottuu Lappiin asti, mutta Keski- ja Pohjois-Suomessa esiintyminen on enempi paikallista. Se ei ole kovin vaatelias elinympäristön suhteen, mutta suosii enempi kuivia niittyjä ja tien pientareita. Paras tuntomerkki lienee etusiiven alapinnan huomattava silmätäplä ja takasiiven alapinnan heikot silmätäplät. Siipiväli on 22 – 33 mm (Silvonen & ym. 2014). Lentää kesä-heinäkuussa, Alueen havainnot on tehty 27.5. – 31.7.