Laji on levinnyt Tornion korkeudelle asti. Se elää avoimissa metsissä, peltojen reunoilla ja tien varsilla, joissa kasvaa pihlajia. Paras lento on heinä- elokuussa; alueen havainto on tehty Kuohijoella 2.9. Perhosen etusiivet ovat ruskeat ja takareuna valkoinen poikkijuovaan asti sekä vielä täplä sen jälkeen. Poikkijuova on tummanruskea ja lyhyt, vain siiven keskelle. Siipiväli on 10 – 13 mm (Bengtsson & ym, 2011).

Lajin levinneisyys ulottuu Oulun korkeudelle. Lentelee lehdoissa ja lehtipuuvaltaisissa rehevissä metsissä, niityillä ja puistoissa. Lentoaika on kesä- heinäkuussa, toinen polvi on runsastunut ja lentää elo- syyskuussa. Alueen havainnot ovat ajalta 1.6. – 28.6. Etusiivet ovat kellertävän tai harmahtavan ruskeat. Sisempi poikkijuova on suora ja ulompi melko heikko; aaltoviiru on voimakas ja kaartuu siiven kärkeen. Takasiivet ovat vaaleat ja niissä on juova takanurkassa. Siipiväli on 23 – 29 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji on tavattu Enontekijällä asti pohjoisessa. Se esiintyy vain paljailla hiekkamailla. Etusiivet ovat tuhkanharmaat tai harmaanvalkeat, niissä on tummemman tai vaaleammanruskeita varjoja.Tyvisarekkeessa tavallisesti takareunan lähellä ruskea pyöreä laikku. Oiukkiviirut kaksinkertaiset, vaaleatäytteiset. Keijatäplä suuri kokonaan tumma.Yökköstäplät tummareunaiset, rengastäplä pitkäno,ainen, pieni, munuaistäplä tummatäytteinen. Aaltoviiru vaalea, siinä W-kuvio.

Lajin levinneisyys kattaa koko Suomen. Se elää kaikkialla, missä koivuja kasvaa. Perhonen on yöaktiivinen ja lentää hyvin aikaisin keväällä, maaliskuusta toukokuulle. Alueen havainnot tehtiin 18.4. – 17.5. Laji on vankkarakenteinen, siivet ovat harmaat. Etusiivet ovat teräväkärkiset, niissä ovat sekä sisempi että ulompi poikkiviiru hampaiset ja kaksinkertaiset, mustat. Keskisarake on vaaleampi, siiven etureunassa lähes valkoinen ja leveämpi kuin takareunassa, siinä on lisäksi valkoinen pyöreä täplä.