Lajin levinneisyys kattaa koko Suomen. Se elää kaikkialla, missä koivuja kasvaa. Perhonen on yöaktiivinen ja lentää hyvin aikaisin keväällä, maaliskuusta toukokuulle. Alueen havainnot tehtiin 18.4. – 17.5. Laji on vankkarakenteinen, siivet ovat harmaat. Etusiivet ovat teräväkärkiset, niissä ovat sekä sisempi että ulompi poikkiviiru hampaiset ja kaksinkertaiset, mustat. Keskisarake on vaaleampi, siiven etureunassa lähes valkoinen ja leveämpi kuin takareunassa, siinä on lisäksi valkoinen pyöreä täplä. Siipiväli on 36 – 46 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on täysikasvuisena päältäpäin vihreä, harmaanvihreä, sinertävän vihreä tai hyvin tumma, lähes musta. Sukasten tyvitäplät ovat valkoiset, huomattavat, vaaleilla toukilla erottuu lisäksi musta täplä D2-sukasen alapuolella. Pää on nuorella toukalla musta, aikuisena ruskea, siinä voi olla otsan kohdalla tummempi heikosti erottuva poikkivyö, pistesilmien ympärys on musta ja tuntosarvien tyvi valkoinen. Niskakilvessä on keskijuovan molemmin puolin mustat täplät. Toukka elää koivulla (Betula pubescens tai Betula pendula), kääntää lehden reunat yhteen. Talvehtii kotelossa, jossa on jo pitkälle kehittynyt perhonen.
Havainnot: Ensihavainto lajista tehtiin Kantolassa 12.5.1958, Matti Ahola. Havaintonsa ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Heikki Kronholm, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Achlya_Flavicornis