Laji esiintyy koko Suomessa, Lapissa se on Paikallinen. Se lentelee monenlaisissa ympäristöissä, varsinkin lehtimetsien laitamilla. Lento alkaa kesäkuussa ja jatkuu elokuun alkuun, joskus voi olla toinen polvi syyskuussa. Alueen havainnot on tehty 20.6. – (12.8. – 14.8.). Etusiipien keskisareke on valkoinen tai keltainen; tyvisarekkeen ulko-osa on ruosteenruskea. Ulomman poikkijuova etuosa on suora ja sen ulkonema on suorakulmainen. Takasiipien kaarijuova on tylppäkulmainen. Siipiväli on 26 – 35 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on vihreä, vatsa tummempi, selkä kellanvihreä. Selkäjuovasta erottuu vain tummanvihreä, kapea keskus. Sivuselkäjuova valkoinen tai kellanvalkoinen, joskus hyvin himmeä; sivujuovaa ei yleensä näy, mutta joskus siinä on punertavia täpliä. Sukaskäsnät ovat pienet, valkoiset, yleensä hyvin näkyvissä. Perälisäkkeet ja peräjalat vihreät tai vaaleanvihreät. Toukka on moniruokainen, mutta elää varsinkin mustikalla (Vaccinium myrtillus) ja juolukalla (Vaccinium uliginosum), mutta myös mansikalla (Fragaria vesca), ojakellukalla (Geum rivale), vadelmalla (Rubus idaeus), ruusuilla (Rosa), kanervalla (Calluna vulgaris), tuomella (Prunus padus), orapihlajalla (Crataegus), pihlajalla (Sorbus aucuparia) ja koivulla (Betula). Se talvehtii keskenkasvuisena.
Havainnot: Ensihavainto lajista tehtiin Matinojalla 20.6.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Dysstroma_Truncata