Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen laji, pohjoisinna tavattu Torniosta. Se lentelee koivuvaltaisissa metsissä. Siivet ovat vihreät, etusiivet suipot, niissä on kolme valkoista poikkijuovaa, ne ovat hyvin viistot. Aaltoviiru häipyvä, Koiraan siipiripset punaiset, naaraan kellervät. Koiraan takasiivet kellertävät, naaraan valkoiset, molempien raajat ruskeanpunaiset. Siipiväli 32 - 42 mm (Silvonen & ym 2014).
Lajin levinneisyys Suomessa ulottuu Oulun korkeudelle pohjoisessa. Sen elinpiiriä ovat koivu- ja sekametsät, varsinkin niiden reuna-alueet. Laji on lennossa pääasiassa kesäkuussa; alueen havainnot ovat ajalta 13.6. – 2.7. Perhosen pää on kellertävä, keskellä on ruskeita suomuja. Tuntosarvet ovat tyvestä valkoiset ja muuten niissä on epäselviä ruskeita renkaita. Etusiivet kellanruskeat, keskivaiheilla on etureunasta tummanruskea vino juova kohti mustaa pistettä siiven kärkiosassa, takareunassa on myös musta täplä.
Koivutikkukoita tavataan koko maassa, mutta Lapissa se on paljon harvinaisempi. Laji elää koivumetsissä, lento alkaa syyskuussa ja jatkuu talvehtimisen jälkeen kesäkuulle, joskus jopa heinäkuulle asti. Alueen havainnot on tehty vain keväällä 9.5. – 5.6. Laji muistuttaa kovasti leppätikkukoita, mutta takalonkat ja osa reittä ovat valkoiset. Etusiivet ovat yleensä vaaleamman punertavat ja niissä on useammin mustia pisteitä. Siipiväli on 14 – 18 mm (Bengtsson & ym, 2011).
Laji on levinnyt Etelä-Lappiin ja Kuusamoon asti. Se elää kaikenlaisilla alueilla, joissa koivua kasvaa. Paras lento on kesäkuusta elokuun alkuun. Alueen havainnot on tehty 1.7. – 16.7. Perhosen keskiruumis ja pää ovat valkoiset, etusiipien pohjaväri on valkoinen, mutta tummat suomut muodostavat poikkijuovan siiven keskelle ja tumman alueen siiven kärkeen. Siipiväli on 7 – 10 mm (Bengtsson & ym, 2011).
Lajia tavataan koko Suomessa, mutta Lapissa vain paikoittain. Se lentelee monenlaisilla paikoilla, missä koivua kasvaa. Lentoaika alkaa toukokuun lopulla ja kestää elokuun alkuun. Alueen havainnot on tehty ajalla 16.5. – 24.6. Perhosen pää on ruskea, kaulus ja naama vaaleat, labiaalipalpit ovat valkoiset ja kärkijaokkeessa on tumma rengas; keskiruumis on vaalea ja takaosassa on pari mustaa täplää.
Lajia tavataan koko Suomessa. Sillä ei ole suuria vaatimuksia elinympäristön suhteen, mutta lehtimetsät ovat etusijalla. Laji on aikainen, lentoaika on toukokuussa. Alueen havainnot ovat ajalta 18.5. – 2.6. Koivuseulakoin pää on harmaanruskea, koiraan tuntosarvet ovat kampahampaiset, naaralla lankamaiset. Etusiivet ovat kapeat, harmaanruskeat ja vähäkuvioiset; takareunassa on pieni valkoinen täplä lähellä takanurkkaa ja usein toinen takareunan keskivaiheilla. Siipiväli on 13 – 16 mm (Bengtsson & ym, 2008).
Lajista on havaintoja Tornion korkeudelle asti, mutta laji on melko harvinainen. Se elää pääasiassa koivu- tai sekametsissä lämpimillä paikoilla. Koiras on lennossa kesä- heinäkuussa; alueen havainto on tehty 4.7. Koiraan tuntosarvissa on 19 – 24 jaoketta. Etusiivet ovat kiiltävän harmaanruskeat, siipiväli12 – 15 mm (Bengtsson & ym, 2008). Naaras on punertavan ruskea, pää on vaaleampi, niskakilpi on kellertävä ja siinä on mustia täpliä etureunassa, perävillat ovat valkoiset.
