Etelä-Suomessa paikallinen laji, joka esiintyy avoimissa metsissä, metsän reunoilla ja niityillä, missä kuismaa kasvaa. Lajilla on kaksi polvea, ensimmäinen toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin ja toinen polvi heinä-elokuussa, alueen havainnot on tehty syöntijälkien perusteella. Kuismakääpiökoin pää on oranssinkeltainen tai tummempi, kaulus on oranssi, tuntosarvien tyvi kellanvalkoinen.

Lajin levinneisyys ulottuu Kuusamoon asti, myös Lapista on pari havaintoa. Se elää puistoissa, puutarhoissa ja lehtomaisissa lehtimetsissä, joissa kuusamaa kasvaa. Paras lento on heinä- elokuussa; alueen havainnot on tehty 26.7. – 6.8. Etusiipien kärki on koukkumainen, pohjaväri on ruskea; takareuna on kapealti keltainen, sen yläreunus on valkoinen ja se taipuu kohti siiven kärkeä. Siipiväli on 17 – 20 mm (Bengtsson & ym, 2011).

Laji on todettu Hailuodosta ja Kuusamosta asti pohjoisessa. Se elää jokien ja järvien rantamaisemissa. Etusiivet ovat heikosti kellahtavanruskeat. Tyvijuomu lyhyt ja musta, poikkiviirut näkyvät heikosti, sisempi taipuu takaosastaa voimakkaasti sisäänpäin. Rengas- ja munuaistäplät mustareunaiset, munuaistäplä ulokereunastaan valkearenkainen. Keilatäplä epäselvästi mustareunainen, aaltoviiru kellanruskea. Takasiivissä iso keskitäolä. Siipiväli 29 - 33 mm (Silvonen & ym 2014).