Lajin levinneisyys ulottuu Kuusamoon asti, myös Lapista on pari havaintoa. Se elää puistoissa, puutarhoissa ja lehtomaisissa lehtimetsissä, joissa kuusamaa kasvaa. Paras lento on heinä- elokuussa; alueen havainnot on tehty 26.7. – 6.8. Etusiipien kärki on koukkumainen, pohjaväri on ruskea; takareuna on kapealti keltainen, sen yläreunus on valkoinen ja se taipuu kohti siiven kärkeä. Siipiväli on 17 – 20 mm (Bengtsson & ym, 2011).
Toukka on usein kaksivärinen, selkä voi olla punaruskea ja muuten se on vihreä, tai koko toukka on vihreä. Selkäjuova on kapea, sivuselkäjuova on leveämpi. Pää on vihreä tai punaruskea ja siinä tummia täpliä. Toukka elää kuusamakasveilla, kuten lehtokuusamalla (Lonicera xylosteum), sinikuusamalla (Lonicera caerulea) ja rusokuusamalla (Lonicera tatarica). Se kutoo ohuen seittikudoksen lehden yläpinnalle ja elää sen alla. Koteloituminen tapahtuu valkoiseen kotelokoppaan ravintokasville. Muna talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Aitoossa 7.8.1966, Matti Ahola. Myös Keijo Mattila on ilmoittanut havaintoja.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Ypsolopha_Dentella
http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/y/ypsolopha_dentella.html