Lajin levinneisyys ulottuu Tornion seudulle pohjoisessa, myös Lapista on yksi havainto. Se lentelee kosteapohjaisissa kuusimetsissä, lehdoissa ja metsäisillä niityillä. Paras lento on kesä- heinäkuussa. Alueen havainnot on tehty 23.6. – 9.7. Etusiipien ulkoreuna on vahvasti pyöristynyt, väriltään ruskeat ja niissä on vihertävä sävy; keskisareke on leveä ja sen ulkoreuna etureunan takana on suora ja ulkonema suuri, pyöristynyt. Muistuttaa lehtovarjomittaria, mutta on myöhäisempi ja pienempi, siipiväli on 18 – 25 mm (Silvonen & ym, 2014).

Lajia tavataan Etelä-Suomessa ja Kuusamossa paikoilla, missä ravintokasvia esiintyy. Se elää lehtometsissä, joissa kasvaa konnanmarjaa. Koiraan tuntosarvien ripset ovat läpimitan pituiset. Poikkiviirut ovat etureunassa paksuuntuneetja mustat, ulompi lähempänä paksuhkoa, pitkää keskipilkkua, aaltoviiru häipyvä. Takasiivissä iso keskipilkku. Takaruumis ojn alta valkoinen ja siinä on mustat juovat sivuilla. Peräkilpi on suuri tuskin taaksepäin kapeneva, edestä syvään ja takaa matalasti lovinen ja viimemainittu 2 ylospäin taipuneeseen kärkeen päättyvä.

Lajia tavataan Kuusamoon asti pohjoisessa, myöa Lapista on havainto. Se elää pajuisilla pensaikkomailla ja haapametsiköissä. Lento alkaa jo heinäkuun lopulla j jatkuu talvehtimisen jälkeen toukokuulla. Alueen havainnot on tehty (8.7. – 10.7.) – 5.6. Etusiivet ovat punaruskeat ja niissä on suuri kolmiomainen, valkoinen etureunatäplä; pää ja keskiruumis ovat ruosteenruskeat. Siipiväli on 11- 14 mm (Bengtsson & ym, 2011).

Lajin levinneisyys kattaa koko Suomen, mutta on Lapissa hyvin harvalukuinen. Elinpiirinä ovat pääasiassa rämeet, mutta myös turvepohjaiset niityt. Lentoaika on heinä- elokuu; alueen havainnot ovat ajalta 15.7. – 5.8. Etusiivet ovat tummanharmaat, lentäneillä yksilöillä hiukan kellertävät, niissä on kaksi vaaleata vinojuovaa, joista ulompi päättyy siiven kärkeen ja sisempi on munuaistäplän kohdalla ja sen sisäpuolella on musta täplä. Siipiväli on 14 – 17 mm (Silvonen & ym, 2014).

Lajia tavataan koko Suomessa. Sen elinpiiri kattaa koivumetsät, puistot ja puutarhat. Lento alkaa toukokuun lopulla ja jatkuu heinäkuulle, melko usein tavattava toinen polvi on lennossa elo- syyskuussa. Alueen havainnot on tehty 8.6. – 15.7. ja 26.7. – 10.8. Siivet ovat kellertävän valkoiset, harmaariipusteiset, keskitäplät ovat rengasmaiset. Ulompi poikkijuova näkyy pisteinä, keskivarjo on heikko. Siipiväli on 22 – 27 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji esiintyy Suomessa Vaasa – Kuopio linjalle säännöllisesti, pari havaintoa on pohjoisempaakin. Se on melko vähälukuinen, elää koivuvaltaisissa sekametsissä. Perhonen on yöaktiivinen ja lennossa kesä-heinäkuussa. Alueen havainnot on tehty 9.6. – 10.7. Koivuvillaselkä on harmaa, keskellä etusiipiä on tummanharmaa alue, johon sisältyvät sisempi ja ulompi poikkijuova ja keskisarake. Alueen reunat ovat muuta siipeä vaaleammat. Siipiväli on 33 – 42 mm (Silvonen & ym. 2014)