Lajia tavataan Etelä-Suomessa ja Kuusamossa paikoilla, missä ravintokasvia esiintyy. Se elää lehtometsissä, joissa kasvaa konnanmarjaa. Koiraan tuntosarvien ripset ovat läpimitan pituiset. Poikkiviirut ovat etureunassa paksuuntuneetja mustat, ulompi lähempänä paksuhkoa, pitkää keskipilkkua, aaltoviiru häipyvä. Takasiivissä iso keskipilkku. Takaruumis ojn alta valkoinen ja siinä on mustat juovat sivuilla. Peräkilpi on suuri tuskin taaksepäin kapeneva, edestä syvään ja takaa matalasti lovinen ja viimemainittu 2 ylospäin taipuneeseen kärkeen päättyvä. Siipiväli 20 - 24 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka on hoikka, hiukan litistynyt, vihreä, sivureuna valkoinen, selkäjuova tavallisesti veripunainen, takaruumiin nivelissä A1 - A8 ruutumaisiksi täpliksi hajonnut, joskus myös katkeilevat punaiset sivuselkäjuovat ja hajallisia punaisin täpliä sivujuovan alla. Tai kirjauksina vain tummanvihreä selkäjuova ja punainen täplä peräkilvessä. Se elää konnanmarjan (Actaea spicata ja erythrocarpa) sekä ängelmien (Thalictrum) lehtien alapinnalla. Kotelo talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Matinojassa 1956 (Leimo Kangas).
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Eupithecia_Actaeata
http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/eupithecia/eupithecia-ruskea.htm