Laji on melko yleinen Oulun seudulle asti, mutta on tavattu myös Kolarista. Sita tavataan pensaikkoisilla tuorepohjaisilla niityillä ja puutarhoissa. Etusiivet tasaisen harmaanruskeat, keskisarekkeen takaosa ruosteenruskea, poikkiviirut punaruskeat, epäselvät. Metallimerkki hyvin iso, hopeinen, levenee etuviistoon. Aaltoviiru ruosteenruskea. Takasiivet kellertävänharmaat, reunavarjo tumma, ripset kellertävät. Siipiväli 37 - 44 mm (Silvonen & ym 2014).
Laji on levinnyt koko Suomeen, mutta on Lapissa harvinainen. Avoimet ja tuorepohjaiset metsänreunat, niityt ja puistot ovat tyypillisiä esiintymispaikkoja. Laji on kaksipolvinen, ensin kesäkuussa ja toinen polvi lentää heinäluusta aina lokakuulle asti. Alueen havainnot on tehty 30.5. – 27.6. ja toinen polvi 28.7. – (24.8. – 25.8.). Etusiivet valkoiset yleensä harmaalla marmoroidut; tyvisareke, keskisarekkeen etuosa ja täplä etureunassa ulomman poikkijuovan ja aaltoviirun välissä mustat, Siipiväli on 18 – 27 mm (Silvonen & ym, 2014).
Laji on todettu Pohjois-Savon Kiuruvedeltä asti. Mieluista elinpiiriä ovat harjut, mäet ja kalliot, joilla kasvaa haapoja. Paras lento on kesäkuussa. Alueen havainnot on tehty 27.5. – 7.7. Etusiivet ovat tummanharmaat, keskisareke voi olla tummempi taio vaaleampi, kellervä. Poikkijuovat ovat mustat, vaaleareunaiset, hyvin lievästi hampaiset. Keskipiste on vaalea, samoin aaltoviiru. Siipiväli on 29 – 33 mm (Silvonen & ym, 2014).
Se on Etelä-Suomen laji, tavattu myös Kainuusta ja Oulusta. Laji lentää kosteapohjaisissa pajukoissa. Pää ja kaulus ovat valkoiset, etusiivet vihreäy, niiden etur3euna valkoinen, siiven tyven etureuna myös valkoinen. Keskiruumis vihreä, takaruumis vihertävänvalkoinen. Takasiivet valkoiset, niiden ulkoreuna vihertävä. Siipiväli 29 - 23 mm /Silvonen & ym 2014)
Lajia tavataan säännöllisesti Oulun korkeudelle asti, myös Lapista on havaintoja. Sen elinpiiriä ovat melko kosteapohjaiset lehtimetsät, missä koivua kasvaa. Lentoaika on pääosin kesäkuu, alueella havaittu 2.7. Kääpiöseulakoi on pieni, siipiväli 7 – 8 mm (Bengtsson & ym, 2008), Pää ja labiaalipalpit ovat valkoiset, etusiivet ovat harmaanruskeat ja niissä on kaksi kapeaa, valkoista poikkijuovaa; myös siipiripset ovat siiven kärkiosassa valkoiset.
Pääosin Etelä- jaKeski-Suomeen levinnyt laji, joka on tavattu myös Torniosta. Selentelee monenlaisissa ympäristöissä; kankailla; puutarhoissa ja kallioilla. Koiraan tuntosarvet lyhytripsiset: etusiiven etureuna suora; Väri harmaanpunerva tai ruskeanpunerva, niissä useita ruosteenpunaisia tai karmiininpunaisia poikkijuovia, joista keskisarekkeen sisäosissa oleva ja aaltoviirua rajoittava selvimmät, mustat poikkiviirut valkoisen ulospäin rajoittamat, niiden välisen keskisarekkeen ulko-osassa mustat kiilatäplät. Huulurihmat paljon silmän läpimittaa pitemmät.
