Laji on yleinen, sitä tavataan Lapissa asti. Se lentelee kuivilla paikoilla, niityillä, puutarhoissa ja tien pientareilla. Siipien perusväri on valkoinen, kirjaukset harmaita ja mustia. Poikkiviirut usein selvät vain etureunassa, missä ulompi taipuu jyrkästi sisään päin ja tekee sitten laajan kaaren isohkon, mustan keskipilkun ympäri, aaltoviiru valkoinen, hienohampainen, molemmin puolin ruskehtavan varjostama, kärjen takana usein valkoinen vinojuova. Keskiruumis sekä takaruumiin ensi ja viimeinen nivel valkoiset. Siipiväli 20 - 25 mm (Silvonen & ym 2014).

Lajia tavataan koko Suomessa. Se lentelee monenlaisilla niityillä, rannoilla, pihoilla tai teiden pientareilla. Paras lento on heinäkuussa. Alueen havainnot on tehty 20.6. – 7.8. Perhonen on valkoinen, sen kaikki kirjailut ovat kellertävät ja yleensä heikosti erottuvat. Keskisarekkeen reunat voivat olla tummemmat ja aaltojuova on leveä. Siipiväli on 17 – 21 mm (Silvonen & ym, 2014).

Pieni koko, siipiväli 21 – 27 mm (Silvonen & ym, 2014), ja siipien täplätön ylä- ja alapinta erottavat lauhahiipijän muista kellanruskeista paksupäistä. Laji esiintyy monenlaisilla paikoilla, niityillä, tienpientareilla, metsäaukioilla, missä vain heiniä kasvaa. Suomessa sitä tavataan Oulun korkeudelle asti. Lentoaika on heinä- elokuussa. Alueen havainnot on tehty 25.6. – 2.8.

Laji on yleinen Ouluun asti, myös Lapista on havaintoja. Sit' tavataan monenlaisilla paikoilla, mm. asutusten läheltä. Etusiivet ovat sameanruskeat, vaaleakehnäiset. Rengastäplä on mustahko pilkku, munuaistäplä muodostuu kahdesta päällekkäisestä mustasta pilkusta. Etureunassa ulkosarekkeessa on kome pientä täplää. Takasiivet harmaanruskeat, tyvestä vaaleammat. Siipiväli 35 - 41 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji on levinnyt Oulun seudulle asti. Se lentelee puoliavoimissa , rehevissä maastoissa. Etusiivet ru7skeat, tyvisareke suurelta osin mustanruskeansekeinen, keskisareke kokonaan mustanruskea. Poikkiviirut ovat kaksinkertaiset, leveät, violetinroosatäytteiset. Yökköstäplät ovat mustareunaiset, munuaistäplä valkeahko. Aaltoviiru epäselvä, molemmin puolin tummavarjosteinen. Takasiivet tummat, vaaleatyviset. Siipiväli 29 - 35 mm (Silvonen Y ym 2014). 

Valkoinen perhonen, jolla varsinkin takasiipien alapinnan siipisuonet ovat melko leveälti tummuneet. Siipiväli vaihtelee 34 – 45 mm (Silvonen & ym, 2014). Lanttuperhonen on eräs kevään ensimmäisiä päiväperhosia, se on lennossa toukokuulta syyskuuhun ainakin kahtena sukupolvena. Laji lentää monilla erilaisilla paikoilla ja on yleinen Lappia myöten. Alueen havainnot on tehty 1.5. – 10.6. ja toinen polvi 15.7. – 27.8.

Laji esiintyy säännöllisesti Kuusamon korkeudelle asti. Sitä tavataan tuoreissa kangasmetsissä, myös tuorepohjaisissa lehtimetsissä. Lento alkaa kesäkuulla ja päättyy syykuun alussa. Alueen havainnot on tehty 22.7. – 11.8. Etusiipien keskisareke on valkoinen, paitsi ulomman poikkijuovan etureunan sisävarjo on musta; ulompi poikkijuova on etuosassa kaareva ja tylppäkulmainen; aaltoviirun sisäpuoli on ruosteenruskea. Tyvisarekkeen ulko-osan takareunassa on valkoinen laikku. Siipiväli on 27 – 35 mm (Silvonen & ym, 2014).