Liiterikoita tavataan koko Suomessa kaikenlaisissa metsissä ja myös kulttuuriympäristöissä. Se lentää toukokuun lopulta elokuuhun asti. Alueen havainnot ovat ajalta (9.6. – 11.6.) – (6.7. – 18.7.). Perhosen päälaki on keltainen, sivulla tummanruskeita suomuja. Etusiipien pohjaväri on kellanruskea, mutta siinä on suuria mustia täpliä sekä valkoinen keskipilkku ja rivi täpliä etureunassa, siipiripsissä on kaksi vaaleat täplää. Siipiväli on 10 – 17 mm (Bengtsson & ym, 2008).

Laji on levinnyt Tornioon asti pohjoisessa. Se lentelee monenlaisilla avomailla. Etusiipien pohjaväri vaihtelee kalvakan kellertävästä kehnäisen ruskeanharmaaseen ja mullanpunertavaan, siipisuonet ovat tummat. Yökköstäplät eivät yleensä näy, mutta joskus voivat olla näkyvillä. Ulomman poikkiviirun pisterivi yleensä heikko. Hiukan isompi ja aikaisempi kuin laji pygmina. Siipiväli 23 - 27 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji esiintyy koko Suomessa, Lapissa paikallisena. Sillä on laaja elinpiiri ja lajin voi tavata sieltä, missä koivua kasvaa. Se on lennossa toukokuun lopusta heinäkuun alkuun, alueen havainnoista ei toistaiseksi ole tarkempaa tietoa. Leveäjuovakääpiökoin pää ja kaulus ovat koiraalla mustat ja naaraalla keltaiset, tuntosarvien tyvi on valkoinen. Etusiivet ovat mustat ja niissä on keskellä leveä, kiiltävän valkoinen poikkijuova. Koiraalla on lisäksi etusiiven alapinnalla pitkin etureunaa valkoisia suomuja.

Laji on Suomessa levinnyt Kuusamoon asti pohjoisessa. Se esiintyy nuorta leppää kasvavilla paikoilla. Lentoaika on pääasiassa kesäkuu, alueen havainto on tehty 2.7. Lepänhippukoi on pieni, siipiväli 5 – 7 mm (Bengtsson & ym, 2008), sen pää on tummanharmaa, otsa hiukan vaaleampi. Etusiivet ovat kiiltävän tummanruskeat tai mustanharmaat, lähellä takanurkkaa on pieni valkoinen täplä. Aikuinen on vaikea erottaa lähilajista, koivunhippukoista.

Suomen pohjoisimmat havainnot ovat Oulun seudulta. Lajin elinpiiriä ovat kosteikot ja rannat, joissa tervaleppää kasvaa. Se on lennossa kesä- heinäkuussa; alueen ainut havainto on tehty 2.7. Laji on tumma, pää on tumman ruosteenruskea, keskiruumis ja etusiivet ovat mustat tai mustaruskeat ja niissä on kaksi paria valkoisia täpliä, jotka joskus voivat olla yhtyneinä sik-sak-juoviksi. Siipiripset ovat kellanharmaat. Siipiväli on 6,5 – 8,5 mm (Bengtsson & ym, 2011).

Lajin säännöllisen esiintymisen pohjoisraja on Oulun tienoilla, muutama havainto on myös Lapista. Sitä tavataan sekametsissä ja siellä, missä leppiä kasvaa. Lento alkaa elokuussa ja jatkuu talvehtimisen jälkeen kesäkuulle asti. Alueen havainnot ovat ajalta 2.8. – 5.6. Perhosen pää, keskiruumis ja useimmiten myös etusiivet ovat ruosteenruskeat tai -punertavat. Etusiivissä yleensä ei ole kirjailuja, mutta joskus ne ovat mustien täplien tai pisteiden kirjavoimat. Takajalkojen lonkat ja reisien kärjet ovat tummat, josta se erottaa koivutikkukoista.