Lajia tavataan Oulun seudulle asti pohjoisessa. Se lentelee kulttuuribiotoopeilla, puistoissa ja puutarhoissa. Se on lennossa elo- syyskuussa. Alueen havainnot on tehty 29.7. – (1.10 – 3.10.). Melko kookas mittari, siipiväli on 28 – 38 mm (Silvonen & ym, 2014). Etusiivet kolmiomaiset, teräväkärkiset, tyvisareke ja keskisareke tummanruskeat, valkoisten poikkijuovien rajaamat; aaltoviiru ohut, aaltoileva. Takasiivet vaalean harmaanruskeat.

Lajia on tavattu nykyisin jo Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Se lentelee kuivilla ja vähän kosteammillkin paikoilla. Etusiivet harmaanruskean vihreät, mustasirotteiset. Poi8kkiviirut mustat, leveät, violetinharmaatäytteiset. Rengas- ja munuaistäplät sammaleenvihreät, keilatäplä musta, sem ulkopuolella viisto valkoinen täplä. Aaltoviiru valkoinen, sisäpuolelta vihertävä. Ulkoreunassa rivi mustia puolikuita, ripset valkotäpläiset. Siipiväli 38 - 48 mm (Silvonen & ym 2014). 

Lajin on levinnyt Etelä-Lappiin asti Suomessa. Se lentelee lehtimetsien laidoilla, rinneniityillä puistoissa ja puutarhoissa. Lento alkaa toukokuun lopulla ja jatkuu heinäkuun alkuun. Alueen havainnot on tehty 20.5. – (15.7. – 16.7.). Siivet ovat kellertävän valkoiset, harvakseltaan ruskeakehnäiset, takasiivissä voi olla pieni keskipiste. Poikkijuovat ovat kellanruskeat, ulompi poikkijuova on selvin ja hampainen. Niska on ruskea, tummempi kuin kaulus. Siipiväli on 22 – 27 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji on yleinen etelässä ja Keski-Suomessa, mutta sitä on tavattu Keski-Lapissa asti. Se lentelee kesä- heinäkuussa pensaikkoisilla metsäniityillä. Koiraan tuntosarvet ovat lyhytripsiset. Etusiivet ovat vaaleanharmeet, poikkijuovat ovat tasaisesti kaartuneet, keskipilkku puuttuu ja aaltoviiru on heikko. Siipien muoto on lyhyt ja pyöristynyt. Peräkilpi päättyy 2 hyvin pitkään kärkeen. Pieni laji, siipiväli 12 - 17 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji on tavattu Kuusamoon asti pohjoisessa. Se elää etupäässä vanhoissa navetoissa, kanaloissa tai talleissa, myös vanhoissa linnunpesissä. Aikuiset ovat lennossa toukokuusta syyskuuhun; alueen havainnot ovat ajalta 3.6. – 23.8. Lajin pää on tumma ruosteen- tai harmaanruskea, etusiipien kuviointi on kellanruskea ja siinä on tummia juovia ja täpliä, siipien tyvellä on musta juova ja kaksi mustaa täplää päällekkäin siipien keskivaiheilla. Siipiväli on 11 – 17 mm (Bengtsson & ym, 2008).

Lajia tavataan Oulun seudulle asti säännöllisesti, vaikka pohjoisempaakin on havaintoja. Sen elinpiiriä ovat mustikkatyypin havu- ja sekametsät. Lentoaika on kesä- heinäkuu. Alueen havainnot ovat ajalta 4.6. – 10.7. laji on helppo tunnistaa etusiipien suuresta, suklaanruskeasta, kolmiomaisesta täplästä, joka ulottuu tyvestä ulompaan poikkijuovaan asti. Sen ulkoreuna on kapealti valkoinen, samoin aaltoviiru, jonka sisäreunassa on mustia täpliä. Siiven kärjessä on myös musta vinojuova. Siipiväli on 26 – 32 mm (Silvonen & ym, 2014).

Lajin levinneisyys ulottuu Keski-Pohjanmaalle asti. Se elää pajukkoisilla, kosteapohjaisilla paikoilla. Etusiivet ovat tummanharmaat, yökkös- ja keolatäplät mustavarjoiset, poikkiviirut epäselvät. Aaltoviiru vaalea, sisäänpäin mustien täplien varjostama, Ripsien tyvellä rivi mustia pilkkuja. Siipiväli 33 -39 mm (Silvonen & ym 2+14).

Laji on yleisimmillään etelärennikolla, mutta on levinnyt Hailuotoon ja Kainuuseen asti. Laji suosii lämpimiä ympäristöjä. Etusiivet mustanharmaat, tyvi- ja ulkosarekkeissa ruskeankeltaista tai punaruskeata kehnää. Ulompi poikkiviiru takaosastaan kaareva ja taipuu takaosassa jyrkästi sisäänpäin. Aaltoviiru kellervä, sen sisäpuolella kärkiosassa 2- 3 mustaa juovaa. Takasiivet kellanharmaat, ulkoreuna leveälti mustahko. Siipiväli 32 - 36 mm (Silvonen & ym 2014).

Lajia on tavattu Suomessa Keski-Pohjanmaalle asti. Elinpiiri kattaa kuivat kedot, hietikkoalueet ja muuta avoimet paikat. Paras lento on heinä- elokuussa; alueen havainto on tehty 14.8. Etusiivet päältäpäin ovat lyijynharmaat ja niissä on leveä keltainen etureuna siiven kärkeen asti; siipien alapinnalla on laaja harmaa alue ja koiraalla etureunassa myös tuoksusuomuja. Takasiivet ovat molemmin puolin keltaiset, alapuolelle etureunassa kapealti harmaat. Kaulus kokonaan keltainen. Siipiväli on 31 – 35 mm (Silvonen & ym, 2014).