Lajin on levinnyt Etelä-Lappiin asti Suomessa. Se lentelee lehtimetsien laidoilla, rinneniityillä puistoissa ja puutarhoissa. Lento alkaa toukokuun lopulla ja jatkuu heinäkuun alkuun. Alueen havainnot on tehty 20.5. – (15.7. – 16.7.). Siivet ovat kellertävän valkoiset, harvakseltaan ruskeakehnäiset, takasiivissä voi olla pieni keskipiste. Poikkijuovat ovat kellanruskeat, ulompi poikkijuova on selvin ja hampainen. Niska on ruskea, tummempi kuin kaulus. Siipiväli on 22 – 27 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukan väri vaihtelee vaaleanharmaasta tummanpunaruskeaan. Selän kirjailuna voi olla joko vain tumma selkäjuovan peittävä reunus tai siinä on tummempia varjostuksia, jota tummien pilkkujen kera muodostavat erimuotoisia selkäkirjailuja. Usein on kirjavilla toukilla keskiruumiin 2. ja 3. jaokkeen sivuselässä suuri musta täplä. Myös sivujuova on vaalea, alareunus tumma ja huokosten takana voi olla musta täplä. S elää monilla ruohokasveilla, kuten mataroilla (Galium), horsmalla (Epilobium angustifolium), suolaheinällä (Rumex acetosa), voikukalla (Taraxacum), hiirenvirnalla (Vicia cracca) ja mustikalla (Vaccinium myrtillus). Talvehtii täysikasvuisena toukkana.
Havainnot: Ensihavainto lajista tehtiin Matinojalla 20.6.1954, Esko Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Esko Kangas, Heikko Kronholm, Jari Järventausta, Keijo Mattila, Leimo Kangas ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Scopula_Floslactata
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/sterrhinae/sco-floslactata.htm