Pääosin Etelä- jaKeski-Suomeen levinnyt laji, joka on tavattu myös Torniosta. Selentelee monenlaisissa ympäristöissä; kankailla; puutarhoissa ja kallioilla. Koiraan tuntosarvet lyhytripsiset: etusiiven etureuna suora; Väri harmaanpunerva tai ruskeanpunerva, niissä useita ruosteenpunaisia tai karmiininpunaisia poikkijuovia, joista keskisarekkeen sisäosissa oleva ja aaltoviirua rajoittava selvimmät, mustat poikkiviirut valkoisen ulospäin rajoittamat, niiden välisen keskisarekkeen ulko-osassa mustat kiilatäplät. Huulurihmat paljon silmän läpimittaa pitemmät. Takaruumiissa tumma poikkivyö lähellä tyveä. Siipiväli 12 - 18 mm (Silvonen & ym 2014).
Toukka lyhyt ja paksu, väriltään vaihteleva, tavallisesti vaalean sinertävän punainen, keskiselkä vaaleampi punaruskein kirjauksin. Joskus perusväri vaaleankeltainen tai vihertävä, usein kirjaukset levinneempiä, mustanruskeita ja selkäjuova tumma. Se elää monien kasvilajien kukissa, yleisesti kanervalla (Calluna vulgaris), mutta myös pajuilla (Salix), maitohorsmalla (Chamaenerium angustifolium), silmäruoholla (Euphrasia), pihlajalla (Sorbus aucuparia) ja orapihlajalla (Crataegus). Kotelo talvehtii.
Gavainto: Ensihavainto Matinojassa 1958 (Leimo Kangas).
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Gymnoscelis_Rufifasciata
http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/eupithecia/eupithecia-viirut.htm