Laji on levinnyt koko Suomeen, mutta on Lapissa harvinainen. Avoimet ja tuorepohjaiset metsänreunat, niityt ja puistot ovat tyypillisiä esiintymispaikkoja. Laji on kaksipolvinen, ensin kesäkuussa ja toinen polvi lentää heinäluusta aina lokakuulle asti. Alueen havainnot on tehty 30.5. – 27.6. ja toinen polvi 28.7. – (24.8. – 25.8.). Etusiivet valkoiset yleensä harmaalla marmoroidut; tyvisareke, keskisarekkeen etuosa ja täplä etureunassa ulomman poikkijuovan ja aaltoviirun välissä mustat, Siipiväli on 18 – 27 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on ruskea, punertavanruskea, harmaa, harmaanvihreä tai vihreä. Selkäjuova erottuu yleensä heikosti paitsi sen tumma keskus, joka on takaruumiin jaokkeissa 1. – 5. hajonnut kahdeksi täpläksi/jaoke, pienempi täplä etuosassa, suurempi keskellä; juovan vaaleat reunat ovat yhdistyneet täpläksi samojen jaokkeiden välissä; selkäkäsnät ovat vaaleat tummassa täplässä, jotka joskus tumma varjo yhdistää mustaan selkätäplään. Sivuselkäjuova leveä, yhtenäinen. Sivuselkä voi olla tummempi kuin selkä, lisäsivujuova heikko, mutta näkyvä. Sivujuova leveä kellertävä. Toukka elää ristikukkaisilla kasveilla, kuten lantulla (Brassica napus), peltoretikalla (Raphanus raphanistrum), ukonnauriilla (Erysimum cheiranthoides), merisinapilla (Cakile maritima), litutillillä (Descurainia sophia) tai krassilla (Tropaeolum). Kotelo talvehtii.
Havainnot: Ensihavainto tehtiin Matinojalla 5.8.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Esko kangas, Juha Salokannel, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Xanthorhoe_Fluctuata