Laji on eteläinen, levinnyt Vaasan ja Kuopin korkeudelle.Se lentelee tuorepohjaisilla niityillä. Siivet pyöristyneet, tumman- tai mustanharmaat, poikkiviirut häipyvät, vain mustat viiruy suonissa niiden paikalla, aaltoviiru heikko, mutta valkoinen täplä takanurkissa molemmissa siivissä. Koiraan tuntosarvet lyhytripsiset. Keskiruumiin takaosassa valkoinen täplä. Peräkilpi heikosti kitinisoitunut, päättyy 2 vahvasti kitinisoituneeseen kärkeen. Siipiväli 16 - 21 mm (Silvonen & ym 2014).

Laji on levinnyt Lappiin asti, mutyta puuttuu pohjoisimmasta Lapista. Se lentelee monilla paikoilla. Etusiivet ru7skeanharmaat, selvä tyvijuomu puuttuu. Poikkiviirut mustat, ulomman takareunassa valkoinen pilkku. Rengas- ja munuaistäplät mustareunaiset, rengastäplän keskellä musta piste. Aaltoviiru muodostuu vaaleista täplistä. Ulkoreunassa rivi mustia kolmikulmaisia täpliä. Siipiväli 31 - 38 mm (Silvonen & ym 2014).

Lajin levinneisyys kattaa lähes koko Suomen, laji puuttuu vain pohjoisimmasta Lapista. Perhonen on yöaktiivinen ja lentelee hyvin monenlaisilla paikoilla. Paras lento on kesä-heinäkuussa, mutta joskus tavataan toista polvea syykuussa. Alueen havainnot on tehty 16.6. – 24.8. Pikkuvillaselkä on melko tasaisen harmaa, poikkiviirut ovat heikot, keskisarake on hiukan muuta siipeä vaaleampi ja siinä on kaksi mustaa pistettä. Siipiväli on 28 – 36 mm (Silvonen & ym, 2014).

Laji on levinnyt Länsi-Lappiin asti pohjoisessa. Se esiintyy aurinkoisilla metsän reunoilla ja varsinkin rämeillä. Perhonen on aikainen; pääasiassa koiras on lennossa toukokuussa, pohjoisessa myöhemmin. Alueen havainnot on tehty enimmäkseen toukkapussien perusteella. Koiraan siivet ovat mustanharmaat, tuntosarvissa on 28 – 30 jaoketta, ruumis on pitkä- ja tummakarvainen. Siipiväli on 16 – 19 mm (Bengtsson & ym, 2008). Naaras on vaalean kellertävä, pää ja selkäkilvet tummanruskeat, ruumis matomainen.