Laji on tavattu Rovaniemeltä asti pohjoisessa. Se lentelee kosteilla paikoilla, mutta myös kanervakankailla ja kallioilla. Etusiivet ovat mustanruskeat tai tumman harmaanruskeat, joskus myös punertavasävyiset. Poikkiviirut kaksinkertaiset, mustahkot, häipyvät. Keskivarjo on pohjaa tummempi.. Yökköstäplät mustareunaiset, munuaistäplän ulko-osa on valkeahko. Aaltoviiru muodostuu valkeahkoista pilkuista.Siipivälim 30 - 36 mm (Silvonen & ym 2014).
Laji on levinnyt koko Suomeen. Se lentelee mielellän havumetsissä, pohjoisessa myös koivumetsissä. Koiraan tuntosarvissa pitkähköt ripsikimput kahdessa rivissä.Etusiipien etureuna vahvasti kaartunut, väri hatmaa, etureunassa mustat pilkut, poikkijuovat epäselvät, keskipilkku iso. Takasiivissä on harvoin keskipilkku, keskiruumiin takaosassa on valkoinen täplä. Siipiväli 16 - 20 mm (Silvonen & ym 2914).
Lajia tavataan Etelä-Suomessa Kärsämäelle asti. Se lentelee lämpimillä harjuilla, kalliosaarilla ja muilla kuivahkoilla paikoilla. Etusiivet lyhyet ja leveät, pohjaväri violetinharmaa, keskisarekkeessa punaruskeaa sävyä, tyvijuomu musta. Poikkiviirut epäselvät, sisempi on vahvahampainen. Rengas- ja munuaistäplä ruskeakeskiset, harmaarenkaiset, mustareunaiset. Takakulmassa lyhyt, musta juova. Ulkoreunassa rivi mustia poikkijuovia. Takaruumiin etuosassa mustia tupsuja. Siipiväli33 - 38 mm (Silvonen &ym 2014).
Laji esiintyy koko Suomessa, Lapissa harvinaisempi. Se lentelee erityisesti kosteilla niityillä, rämeillä tai turveperäisillä mailla, joskus myös kuivemmilla niityillä. Paras lentoaika on kesäkuu, mutta yleensä aloittaa lennon jo toukokuussa. Alueen havainnot ovat ajalta 29.5. – 17.7. Laji on harmahtava, mustakirjauksinen, etusiivissä on karttamainen kuvio; takasiivissä on mustat suonet ja pohjaväri hiukan kellertävä, siiven reuna on musta ja siinä on vaaleita täpliä. Siipiväli on 25 – 31 mm (Silvonen & ym, 2014).
Takasiiven alapinnan täplät ovat keltaiset ja vähäkontrastiset, siipiväli 23 – 32 mm (Silvonen & ym, 2014). Piippopaksupää on rotevampi kuin lauhahiipijä, johon sen alueella voi sekoittaa. Perhonen on lentoaikanaan yleinen kosteilla niityillä, tienpientareilla ja muilla avomailla. Suomessa levinneisyys ulottuu Tornion seudulle pohjoisessa. Lentoaika on kesä- heinäkuussa. Alueen havainnot on tehty 9.6. – 3.8.
