Takasiiven alapinnan täplät ovat keltaiset ja vähäkontrastiset, siipiväli 23 – 32 mm (Silvonen & ym, 2014). Piippopaksupää on rotevampi kuin lauhahiipijä, johon sen alueella voi sekoittaa. Perhonen on lentoaikanaan yleinen kosteilla niityillä, tienpientareilla ja muilla avomailla. Suomessa levinneisyys ulottuu Tornion seudulle pohjoisessa. Lentoaika on kesä- heinäkuussa. Alueen havainnot on tehty 9.6. – 3.8.
Toukka kutoo heinän lehden reunat yhteen ja elää valmistamassaan putkessa. Monenlaiset heinät kelpaavat ravinnoksi. Toukan pää on nuorena tummanruskea, aikuisena pään etupuoli on vaalea ja sivut mustat; ruumis on vihreä ilman pituusjuovia. 7. ja 8. takaruumiin jaokkeen alapuolella voi olla valkoiset täplät. Monenlaiset heinät ovat toukan ravintona, kuten nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis), metsälauha (Deschampsia flexuosa) ja ruokohelpi (Phalaris arundinacea). Toukka talvehtii keskenkasvuisena.
Havainnot. Ensimmäinen havainto merkittiin muistiin Ansiolahdesta 25.6.1956, Leimo Kangas. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Jaakko Kangas, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen, Matti Ahola ja Pekka Rantanen.
Lisätiedot: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Ochlodes_Sylvanus
https://laji.fi/taxon/MX.60755