Laji esiintyy koko Suomessa, Lapissa harvinaisempi. Se lentelee erityisesti kosteilla niityillä, rämeillä tai turveperäisillä mailla, joskus myös kuivemmilla niityillä. Paras lentoaika on kesäkuu, mutta yleensä aloittaa lennon jo toukokuussa. Alueen havainnot ovat ajalta 29.5. – 17.7. Laji on harmahtava, mustakirjauksinen, etusiivissä on karttamainen kuvio; takasiivissä on mustat suonet ja pohjaväri hiukan kellertävä, siiven reuna on musta ja siinä on vaaleita täpliä. Siipiväli on 25 – 31 mm (Silvonen & ym, 2014).
Toukka on vaaleanruskea ja solakka. Sillä on kaksi paria vatsajalkoja. Päässä on neljä vaaleankeltaista juovaa, joista poskijuova on levein. Takaruumiin selkä-, sivuselkä- ja lisäsivujuova ovat jaetut, kellanvalkoiset, sivujuova on leveä. Selässä selkäjuovan ja sivuselkäjuovan väli on monesti tummempi. Elää etupäässä heinillä (Poaceae) ja hernekasveilla (Fabaceae), kuten hiirenvirna (Vicia cracca) , mutta myös mataroilla, kuten luhtamatara (Galium uliginosum) ja rantamatara (Galium palustre) ja hierakoilla (Rumex) Talvehtii kotelona.
Havainnot: Ensihavainto lajista on tehty Kantolassa 14.6.1958, Matti Ahola. Havaintoja ovat ilmoittaneet Arto Tyrni, Kari Järventausta, Keijo Mattila, Leimo Kangas, Lauri Salonen ja Matti Ahola.
Lisätietoja: http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Euclidia_Mi
http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/catocalinae/cal-mi.htm