Laji on levinnyt Oulun seudulle asti pohjoisessa. Se lentelee melko kuivissa avomaastoissa. Etusiivet ovat harmaat, punaruskeavarjoiset. Tyvijuomu tummanruskea, poikkiviirut kaksinkertaiset, ruskeat ja epäselvät. Yökköstäplät tummanruskeareunaiset, munuaistäplä takaosastaan tummatäytteinen ja sen ulommassa takakulmassa valkoinen kuvio. Aalyoviiru vaalea; häipyvä, muodostaa siiven takareunassa sisäpuolelta tummareunaisen terävän hampaan sisäänpäin. Siipiväli 37 - 55 mm(Silvonen & ym 2+14).

laji elää Etelä-Suomessa Haapavedelle asti. Se lentelee kuivilla paikoilla, niityillä ja puutarhoissa. Koiraan tuntosarvet ovat lyhytripsiset. Etusiivissä on pyöristynyt kärki, väri on kellervän-, punervan- tai ruskehtavanharmaa, poikkiviirut ohuet, sisempi muodostaa suorab kulman keskisarekkeeseen, ulompi muodostaa loivan kaaren viivamaisen keskipilkun ympäry. Aaltoviiru on selvä, valkoinen, sisäänpäin ruskeavarjosyeinen. Siipiripset ovat täplikkäät ja takaruumiin toinen nivel on ruskea. Siipiväli 18 - 22 mm (Silvonen & ym 2014)

Laji on levinnyt koko Suomeen, Lapissa paikallinen. Se lentelee kulttuurimaisemissa, myös lehdoissa ja rehevissä lehtimetsissä. Lentoaika on pitkä, se alkaa jo kesäkuun lopulla ja viimeiset ovat lennossa vasta syykuulla. Alueen havainnot on tehty 19.7. – 23.8. Perhonen on pitkäruumiinen, etusiivet ovat mustanruskeat, valkoisen kirjavat; sarekkeet ovat aaltorajaiset. Kärkijuomu on selvä. Takasiivet ovat valkeahkot, ulkoreunus harmaa. Siipiväli on 29 – 42 mm (Silvonen & ym, 2014).