laji elää Etelä-Suomessa Haapavedelle asti. Se lentelee kuivilla paikoilla, niityillä ja puutarhoissa. Koiraan tuntosarvet ovat lyhytripsiset. Etusiivissä on pyöristynyt kärki, väri on kellervän-, punervan- tai ruskehtavanharmaa, poikkiviirut ohuet, sisempi muodostaa suorab kulman keskisarekkeeseen, ulompi muodostaa loivan kaaren viivamaisen keskipilkun ympäry. Aaltoviiru on selvä, valkoinen, sisäänpäin ruskeavarjosyeinen. Siipiripset ovat täplikkäät ja takaruumiin toinen nivel on ruskea. Siipiväli 18 - 22 mm (Silvonen & ym 2014)
Toukka on pitkänomainen, vankkatekoinen, ihossa matalia ryynejä, väri vihreä tai vaaleanruskea, selkä viininpunainen. Selkä- ja sivuselkäjuovat tummanvihreät tai punertavat, peräkilpi punainen, sivureuna useimmiten kellervä. Pää on ruskehtava. Se elää sarjakukkaisten, erityisesti pukinjuuren (Pimpinella saxifraga), mutta myös keltamataran (Galium verum) ja kärsämöiden (Achillea) kukinnoissa. Kotelo talvehtii.
Havainto: Ensihavainto Matinojassa 1956 (Leimo Kangas).
Lisätiedot; http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Eupithecia_Pimpinellata
http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/eupithecia/eupithecia-kirjava2.htm